Rakennuksen ilmanvaihdon energiaselvitys
Myllykoski, Thomas (2011)
Myllykoski, Thomas
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025448
Tiivistelmä
Suomessa rakennusten energiankulutukseen kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Suomen ympäristöministeriö on asettanut selkeät määräykset rakennusten energiatehokkuutta varten, jota varten ympäristöministeriö on laatinut Suomen rakentamismääräyskokoelmat.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten paljon vuonna 1987 valmistuneen rakennuksen ilmanvaihto eroaa nykyisten Suomen rakentamismääräyskokoelmien energiantehokkuuden osalta. Suomen rakentamismääräykset ovat tiukentuneet vuoden 1987 jälkeen energiatehokkuuden osalta paljon, esimerkkinä ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho (SFP) ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ovat tulleet rakentamismääräyskokoelma D2:sen (2003) versioon.
Koko rakennuksen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen osalta tutkimuskohde täytti D2:sen asettaman määräyksen 45 %, tutkimuskohteen vuosihyötysuhde on 63 %. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde laskettiin pysyvyyskäyrästön avulla. Rakennuksen ilmanvaihdon energiankulutus laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman D5:sen mukaisesti.
Ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho ylitti tutkimuskohteessa D2:sen asettaman tavoitearvon 2,5 kW/m3/s. Tutkimuskohteen kaikkien ilmanvaihtokoneiden yhteenlaskettu SFP-luku on 2,9 kW/m3/s, yksittäisten ilmanvaihtokoneiden SFP-lukujen ollessa 2,0-4,7 kW/m3/s välillä. Ilmanvaihtokoneiden SFP-luvut laskettiin laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti.
Työn tarkoitus on antaa rakennuksen omistajalle selkeä ja yksinkertainen ohjaintyökalu rakennuksen ilmanvaihdon energiatehokkuudesta, mahdollisia saneerauksia varten.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten paljon vuonna 1987 valmistuneen rakennuksen ilmanvaihto eroaa nykyisten Suomen rakentamismääräyskokoelmien energiantehokkuuden osalta. Suomen rakentamismääräykset ovat tiukentuneet vuoden 1987 jälkeen energiatehokkuuden osalta paljon, esimerkkinä ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho (SFP) ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ovat tulleet rakentamismääräyskokoelma D2:sen (2003) versioon.
Koko rakennuksen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen osalta tutkimuskohde täytti D2:sen asettaman määräyksen 45 %, tutkimuskohteen vuosihyötysuhde on 63 %. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde laskettiin pysyvyyskäyrästön avulla. Rakennuksen ilmanvaihdon energiankulutus laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman D5:sen mukaisesti.
Ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho ylitti tutkimuskohteessa D2:sen asettaman tavoitearvon 2,5 kW/m3/s. Tutkimuskohteen kaikkien ilmanvaihtokoneiden yhteenlaskettu SFP-luku on 2,9 kW/m3/s, yksittäisten ilmanvaihtokoneiden SFP-lukujen ollessa 2,0-4,7 kW/m3/s välillä. Ilmanvaihtokoneiden SFP-luvut laskettiin laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti.
Työn tarkoitus on antaa rakennuksen omistajalle selkeä ja yksinkertainen ohjaintyökalu rakennuksen ilmanvaihdon energiatehokkuudesta, mahdollisia saneerauksia varten.