Osastonhoitajien työajankäytön kartoitus työhyvinvoinnin näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata osastonhoitajien työajankäyttöä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä selvitys osastonhoitajien työajan jakautumisesta eri työtehtävien kesken. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa osastonhoitajien kokemuksia työajankäytöstä. Tutkimus on osoitettu hoitotyön johtajille selvityksenä osastonhoitajien työajankäytöstä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin.

Aineisto koostuu neljästä osastonhoitajan haastattelusta ja kuudesta osastonhoitajan tekemästä työajankäytön kartoituksesta kolmen työpäivän ajalta. Haastateltavat työskentelevät osastonhoitajina synnytys- ja lapsivuodeosastoilla suomalaisessa yliopistosairaalassa. Aineiston keruu suoritettiin teemahaastatteluilla, jotka analysoitiin Giorgin (1975) kuvaamien analyysivaiheiden avulla. Haastatteluaineisto kerättiin kesällä 2010. Ajankäytön kartoitus suoritettiin syksyllä 2010.

Tuloksista ilmenee, että työajankäyttö vaikuttaa koettuun työhyvinvointiin. Osastonhoitajat kokivat, että työajan jakautuminen eri työtehtävien kesken on epätasapainoista ja työajankäytön priorisointi on olennaista työhyvinvoinnin kannalta. Osastonhoitajat kokivat, että varsinainen työaika ei riitä heille annettujen työtehtävien suorittamiseen. Osastonhoitajat joutuvat tekemään ylityötä saadakseen tehtyä kaikki heille kuuluvat työtehtävät. Työn hallitsemattomuuden tunne ja kiireen tunne työssä vähentävät työhyvinvointia.

Tämän työn toivotaan antavan vinkkejä siitä, miten osastonhoitajan työaikaa voisi jakaa tärkeimmille työtehtäville sekä siitä, mitä osastonhoitajan työtehtäviä voisi jakaa muille ammattiryhmille. Työtä toivotaan käytettävän apuna osastonhoitajien työhyvinvoinnin parantamisessa.

The objective of this study was to examine head nurses´ use of working time, from the perspective of work-related well-being. The aim of this study was to examine how working hours are divided between different work tasks. Also the aim of this study was to examine what kind of experiences the head nurses had of the use of working time. This study is tended for nursing managers as an inquest of head nurses´ use of working hours and the affect it has on work-related well-being.

The data for this study was collected from four different interviews with head nurses and six different surveys of working time. The target group consisted of head nurses who work at delivery- and postnatal wards. Data was collected through theme-interviews and were analyzed according to Giorgi (1975). Data was collected at summer 2010. Survey of working time was done at fall 2010.

Results indicated that the use of working time has an affect at work-related well-being. Head nurses experienced that working time was unbalanced between different work tasks and for better work-related well-being it is relevant to prioritize working time. Head nurses experienced that their working time was insufficient for all the different work tasks. Head nurses had to work overtime to accomplish all the work tasks that were appointed to them. The perception of lack of control and haste at work decrease work-related well-being.

The information provided by this research can be utilized to improve head nurses´ work-related well-being. Hopefully, the information provided by this research guides how to allocate more working time for the main work tasks and how to delegate head nurses´ work tasks for other occupational groups.