Moddus M -kasvunsääteen vaikutus ohran ja kauran lajikkeisiin

Abstract

Opinnäytetyö tutki Moddus M -kasvunsääteen vaikutuksia Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaksi- ja monitahoisen ohran sekä kauran lajikkeisiin vuosina 2005–2010. Tutkimuksessani selvitin, miten Moddus M -kasvunsääde on vaikuttanut kaksi- ja monitahoisen ohran sekä kauran satomäärään, kasvuston pituuteen ja lakoon, kasvien kasvuaikoihin, jyvien hehtolitrapainoon, tuhannenjyvänpainoon, valkuaispitoisuuteen, täysjyväasteeseen, tärkkelyspitoisuuteen ja kauran rasvapitoisuuteen. Tutkin myös säätilan vaikutusta tuloksiin.

Kokeet järjestettiin osaruutukokeina siten, että ruiskutuskäsittelyt olivat pääruutuina ja lajikeruudut olivat osaruutuina niiden sisällä.

Kaksitahoinen ohra käsiteltiin kaksi kertaa Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta oli korrenkasvun alussa (BBCH 22–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Monitahoinen ohra käsiteltiin myös kaksi kertaa Moddus M:n (0,4 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta tapahtui korrenkasvun alussa (BBCH 30–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Kaura käsiteltiin ainoastaan kerran Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Kyseinen kerta ajoittui lippulehtivaiheeseen (BBCH 32–37).

Kaksi- ja monitahoisella ohralla A- ja B-käsittelyt olivat hyvin ristiriitaisia, joten koetuloksista ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, kumpi käsittelyajankohta oli parempi. Kaura oli riippuvainen hyvistä sääoloista, mutta vuoden 2008 alkukesän halla vähensi kauran koetulosten satoa ja laatua. Vuosi 2010 oli koetulosten lämpöisin vuosi, jolloin kaura menestyi hyvin. Koetuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä, koska eri lajikkeet suhtautuivat eri tavoin Moddus M -kasvunsääteen sisältämään tehoaineeseen, trineksapakki-etyyliin. Myös sääolot olivat syinä kokeiden tulosten määrittelyyn.

The thesis examined Moddus M plant growth regulator’s effect on two and six-rowed barley and oat varieties during 2005–2010. This study examined how Moddus M growth regulator has affected the barley’s and the oat’s harvest yields, crop heights, amount of crop flattening, plant growth, grain hectolitre weight, thousand grain weight, protein content, whole grain, and the degree of starch content and fat content of the oats. I also studied in the thesis the weather at the time.

The tests took place in large square test areas so that the spray treatments could be given easily; there was then several smaller test areas within the main area with different crop varieties in them.

The two-rowed barley were treated twice with a Moddus M (0,3 l/ha) and water (200 l/ha) mixture. The first treatment was when there was a single stalk at the beginning of growth (BBCH 22–33) and the second at the flag leaf stage (BBCH 37–39). The six-rowed barley were also treated twice with a Moddus M (0,4 l/ha) and water (200 l/ha) mixture. The first treatment took place when there was a single stalk at the beginning of growth (BBCH 30–33) and the second at the flag leaf stage (BBCH 37–39). The oats were treated only once with a Moddus M (0,3 l/ha) and water (200 l/ha) mixture. This treatment time coincided with the flag leaf stage (BBCH 32–37).

The A and B treatments were very contradictory on the two and six-rowed barley; so no firm conclusions about which treatment time was better can be drawn from these test results. The oats were dependent on good weather, but the 2008 early summer frosts reduced the oats yield and its quality. 2010 was the hottest year during the test period, and the oatmeal fared well. No conclusions can be drawn from the test results, since the various crop varieties reacted differently to the plant growth regulator’s active ingredient content; trinexapac-ethyl. Also the weather conditions were the main reason for the differences in the test results.