Perhetyön toteutuminen Tampereen kaupungin avomielenterveyspalveluissa
Tulensalo, Sirja; Hämäläinen, Jenni (2011)
Tulensalo, Sirja
Hämäläinen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035822
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen kaupungin avomielenterveyspalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perhetyön toteutumista avomielenterveyspalveluissa työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisella menetelmällä ja eLomakkeella kerätty aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Kyselyn vastausprosentti oli 25%. Vastauksista suurin osa palautui psykiatrian poliklinikoilta. Opinnäytetyön tulokset muodostuivat kokeneiden työntekijöiden näkökulmasta. Perhetapaamiset olivat yleensä suunniteltuja ja lähes kaikki vastaajat olivat tavanneet perheitä viimeisen kahden kuukauden aikana. Yli puolet vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että huomioi perhekeskeisen näkökulman omassa työssä ja että työyksikössä vallitsee perhekeskeinen työskentelykulttuuri. Tulosten mukaan lasten tukeminen perhetapaamisissa jäi vähemmälle huomiolle. Perhetyön riittävästä osaamisesta oli puolet vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista noin puolet koki kiireen ja ajanpuutteen suurimmaksi esteeksi perhetyön toteuttamiselle.
Tulosten mukaan perhetyön kehittämistä kaivataan. Yli puolet vastaajista kehittäisi perhetyötä koulutusta lisäämällä. Tulosten perusteella lasten tukemiseen perhetapaamisissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työyksiköissä voitaisiin pohtia, mistä kiire ja ajanpuute johtuvat sekä miettiä olisiko työtä mahdollista organisoida niin, että perhetyölle jäisi enemmän aikaa.
Jatkotutkimusehdotuksina esitämme opinnäytetyömme kyselyn uudelleen toteuttamista muutaman vuoden päästä, jotta nähtäisiin onko perhetyön toteutumisessa tapahtunut muutoksia. Voitaisiin myös kartoittaa asiakkaiden näkökulmasta perhetyön toteutumista avomielenterveyspalveluissa.
Kyselyn vastausprosentti oli 25%. Vastauksista suurin osa palautui psykiatrian poliklinikoilta. Opinnäytetyön tulokset muodostuivat kokeneiden työntekijöiden näkökulmasta. Perhetapaamiset olivat yleensä suunniteltuja ja lähes kaikki vastaajat olivat tavanneet perheitä viimeisen kahden kuukauden aikana. Yli puolet vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että huomioi perhekeskeisen näkökulman omassa työssä ja että työyksikössä vallitsee perhekeskeinen työskentelykulttuuri. Tulosten mukaan lasten tukeminen perhetapaamisissa jäi vähemmälle huomiolle. Perhetyön riittävästä osaamisesta oli puolet vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista noin puolet koki kiireen ja ajanpuutteen suurimmaksi esteeksi perhetyön toteuttamiselle.
Tulosten mukaan perhetyön kehittämistä kaivataan. Yli puolet vastaajista kehittäisi perhetyötä koulutusta lisäämällä. Tulosten perusteella lasten tukemiseen perhetapaamisissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työyksiköissä voitaisiin pohtia, mistä kiire ja ajanpuute johtuvat sekä miettiä olisiko työtä mahdollista organisoida niin, että perhetyölle jäisi enemmän aikaa.
Jatkotutkimusehdotuksina esitämme opinnäytetyömme kyselyn uudelleen toteuttamista muutaman vuoden päästä, jotta nähtäisiin onko perhetyön toteutumisessa tapahtunut muutoksia. Voitaisiin myös kartoittaa asiakkaiden näkökulmasta perhetyön toteutumista avomielenterveyspalveluissa.