Selvitys kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistamoiden toimivuudesta : Mikkelin seudun haja-asutusalueella

Abstract

Talousjätevedet sisältävät ympäristöä kuormittavia orgaanisia ja kemiallisia aineita sekä erilaisia mikrobeja, joista osan on todettu olevan patogeenisiä. Koska haja-asutusalueilla asuu Suomessa noin miljoona asukasta ja kesäisin luku kaksinkertaistuu, muodostavat viemäriverkostojen ulkopuoliset jätevedet varteenotettavan tekijän pintavesien rehevöitymisen sekä talousveden laadun suhteen. Viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesipäästöjen oletetaan kuormittavan ympäristöä mm. fosforin osalta 1,5 kertaa enemmän, kuin kunnallinen verkostoitunut vesihuolto.

Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa haja-asutusalueen jäteveden pienpuhdistamoiden ja maasuodattamoiden toimivuudesta sekä näiden käyttökokemuksista. Selvityksen taustalla on valtioneuvoston asetus n:o 542/2003, joka koskee talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen mukaan sen ”liitteessä 1 kohdassa 1 tarkoitetun talousjäteveden käsittelyjärjestelmän tulee soveltua käyttökohteeseen sekä sitä tulee voida käyttää ja huoltaa siten, että saavutetaan asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset”. Toimeksiantajana selvityksen teettämiselle toimi Mikkelin seudun Ympäristöpalvelut.

Työ tehtiin ottamalla näytteitä kesällä 2010 jäteveden pienpuhdistamoista sekä maasuodattamoista. Näyt-teet analysoitiin Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa ostopalveluina ja niistä määritettiin kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä orgaaninen aines. Kokemuksia järjestelmän suunnittelusta, asentamisesta, käytöstä sekä huollosta tehtiin haastattelemalla kiinteistönomistajia ja LVI-alan asiantuntijoita. Haastattelut tehtiin näytteenottokohteina olleille kiinteistöille etukäteen laaditun haastattelukaavakkeen pohjalta.

Selvityksen perusteella pienpuhdistamot eivät päässeet asetuksen vaatimuksiin. Pienpuhdistamot vaativat lisäksi huoltoa ja seurantaa, jotta voidaan varmistua niiden toimivuudesta kiinteistöllä. Maasuodattamoilla puolestaan saavutettiin asetuksen vaatimukset vaivatta, eivätkä ne vaadi juurikaan huoltotoimenpiteitä lietteen tyhjennyksen lisäksi. Oikein käytettynä suodatuskenttä on pitkäikäinen, mutta häiriötilanteissa koko suodatuskentän uusiminen saattaa tulla kyseeseen. Käyttäjien toiminta vaikuttaa merkittävästi järjestelmän toimivuuteen käsittelymenetelmästä riippumatta.

Saneerattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta jätevesijärjestelmää, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota kuormituksen määrään suhteessa ympäristön pilaantumisen riskeihin. Erityisen tärkeää on myös huomioida kohteen käyttöaste sekä käyttäjien halukkuus ja kiinnostus käyttää aikaa järjestelmän huoltotoimiin.

Tarkkojen puhdistustehokkuuksien saamiseksi on tärkeää tietää kiinteistön todellinen vedenkulutus sekä tuleva kuormitus. Tässä selvityksessä tulokset laskettiin suhteessa laskennalliseen kuormitukseen ja käytettiin arvioituna vedenkulutuksena 100 l/as/vrk, kun kiinteistöllä muodostuu sekä mustia että harmaita jätevesiä. Harmaille jätevesille käytettiin arviona 50 l/as/vrk. Vedenkulutus voi vaihdella eri kiinteistöillä suuresti. Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee Suomessa 80 - 200 litran välillä asukasta kohti vuorokaudessa. Kulutukseen vaikuttavat mm. kulutustottumukset, työssäkäynti, lomat sekä vallitseva säätila.

Waste waters contain different kind of organic and chemical substances, which can be harmful to nature. It also contains several different kinds of bacteria which can cause diseases if they end up in clean water or food. Without proper waste water treatment the risk of eutrophication or contamination in water systems increases. In Finland, one million year-round residents and over one million vacationers live beyond the reach of municipal sewer systems making waste water treatment of rural areas very important issue. It is said that waste water phosphorus releases of rural areas saddles nature 1,5 times more than municipal releases.

The aim of this bachelor´s thesis was to study on-site waste water treatment methods in rural areas. The research was made under assignment of Mikkelin seudun ympäristöpalvelut and is based on a decision rendered by the Council of State s’ statute n:o 542/2003, concerning waste water treatment in rural areas beyond the reach of municipal sewer systems. According to statute, on-site waste water treatment methods of new construction must be more efficient regarding the removal of organic substances, nitrogen and phosphorus. Also some existing households are concerned by the statute in renovating their inefficient sewerage systems.

The functionality study was made by taking samples from twelve on-site waste water plants. Basically there were two different types of treatment plant principles, bio-chemical treatment and sand filtration. The analysis services were bought from the environmental laboratory of Mikkeli University of Applied sciences. In analysis they specified total nitrogen, total phosphorus and organic substances. Information about planning, installing, constructing and using treatment plants was found by interviewing homeowners and sewerage engineers.

It appeared that bio-chemical treatment plants are having problems achieving the target values for the reduction of waste water loads and their performance fluctuated widely. They also require lot´s of care to work properly. Functionality results of conventional sand filter plants were excellent and they seem to work properly without any great human effort. In correct use and by emptying the sludge container regularly sand filters make one great long-lasting implement in waste water cleansing.

The most important thing in renovating old or building up new waste water treatment plants is to dimension the risks of spoiling the local environment in relation to the incoming loading. It is also very important to notice owners’ constant desire and willingness in taking care of sewage water systems.

For precise assessment of on-site treatment plants efficiency require knowing the true amount of water consumption also. In this research the results were analyzed in relation to the calculated incoming loading and it was estimated that one person consume 100 litres water daily, if consisting both sullage and foul waters. If waste water only consist sullages, daily consumption was calculated approximately as 50 litres per person. Water consumption of each household may vary repeatedly. For example consuming behaviour, working, holidays and weather conditions can effect on daily consumption widely.