Lapsihavainnoinnin maastouttaminen Janakkalan kunnan vuorohoitoon

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli maastouttaa lapsihavainnointi osaksi Janakkalan kunnan vuorohoitoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä kaksi vuorohoidon yksikköä. Työn tavoitteena oli kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista sekä vahvistaa lapsihavainnoinnin asemaa vuorohoidon arjessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Työn lähtökohtana oli työelämän tarve saada lapsihavainnointi vuorohoidon arkeen.

Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat koostuivat sosiokulttuurisen innostamisen, lapsihavainnoinnin, kasvatuskumppanuuden, perhepäivähoitajan sekä vuorohoidon teorioista. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa esiintyi toimintatutkimuksellisia piirteitä. Tutkimus eteni prosessinomaisesti. Aineiston keruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, avointa lomakekyselyä, havainnointia sekä lapsihavainnointiseurantalomaketta. Opinnäytetyön aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teoriasidonnaista sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsihavainnoinnin maastouttaminen Janakkalan kunnan vuorohoitoon onnistui. Lapsihavainnointi on toimiva työväline vuorohoidon arjessa ja se tukee työntekijöiden työtä. Sen avulla voidaan seurata entistä paremmin muun muassa lapsen kasvua, kehitystä sekä mielenkiinnonkohteita. Tutkimuksen mukaan havainnointi toimii apuna työntekijöiden ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Lisäksi lapsihavainnointi tukee tiedonkulkua vuorohoidon arjessa. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi nousi, miten vanhemmat voitaisiin osallistaa mukaan lapsihavainnointiin.

The purpose of the research was to adapt child observation to be part of 24-hour daycare in the municipality of Janakkala. Two 24-hour daycare units took part in the research. The aim of the study was to develop the professional skills of the employees and improve the status of child observation within 24-hour daycare. The research was carried out in co-operation with the municipality of Janakkala. The starting point for the thesis was the daycare services’ need to make child observation a part of the everyday routines in 24-hour daycare.

The theoretical basis of the research consisted of sociocultural animation, child observation, educational partnership, family daycare and 24-hour daycare. The nature of the research was qualitative, also including features of action research. The research proceeded in stages. The data collection methods used were thematic interviews, unstructured questionnaires, observation and a child observation form. The data obtained from the research was analysed using content analysis.

The results of the study showed that adapting child observation to the 24-hour daycare in the municipality of Janakkala was successful. Child observation is a suitable tool in the everyday routines of 24-hour daycare and it supports the employees in their work. According to this study, child observation enhances co-operation between the parents and the employees. The research raised a question of how the parents could be engaged in child observation.