Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutus kuusen alkukehitykseen

Abstract

Maanmuokkaus on välttämätön toimenpide metsää uudistettaessa, sillä se helpottaa istutusta ja auttaa taimia hyvään kasvuun. Työn tavoitteena oli selvittää muokkausmenetelmän vaikutuksia uudistamisen onnistumiseen ja taimien alkukehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin laikku- ja kääntömätästyksen vaikutuksia taimien alkukehitykseen. Laikkumätästyksestä on tehty useita tutkimuksia, mutta kääntömätästyksestä tutkimustuloksia on vain vähän, koska kääntömätästys on melko uusi muokkausmenetelmä.

Tutkimukseen kuului kaksi koealuetta Pieksämäellä Tulilammella ja Nenonpellolla, jotka laikku- ja kääntömätästettiin vuonna 2005 ja istutettiin 2006. Maastomittaukset suoritettiin syksyllä 2007 ja keväällä 2009. Työ tehtiin toimeksiantona Metsäntutkimuslaitokselle.

Taimista tarkasteltiin niiden pituutta, kasvua, kuntoa ja pensastumista. Lisäksi istutuspaikkojen muokkaus- ja istutusjäljen laatu arvioitiin. Jokaiselta koealalta halkaistiin myös yksi mätäs, josta määriteltiin mm. taimen istutussyvyys.

Kääntömätästys antoi paremmat tulokset taimien kasvuissa, pituuksissa, kuntoluokissa ja pensastumisissa Nenonpellon koealueella. Tulilammen koealueella laikkumätästetyt taimet sen sijaan saivat kääntömätästettyjä taimia paremmat tulokset pituuksissa ja kasvuissa. Maanmuokkaus ja istutustyöt tehtiin huolellisesti, siksi istutuspaikan laatu oli hyvä.

Kääntömätästettyjen mättäiden mataluus voi olla yksi selittävä tekijä taimien hyvälle kunnolle. Taimi kasvaa laikkumättäällä korkeammalla ja osaksi siksi se altistuu keväisin herkemmin ahavalle.

Tällä tutkimuksella ei voida osoittaa kummankaan maanmuokkausmenetelmän paremmuutta. Muutaman vuoden koe ei selvitä taimien tulevaisuuden menestymisestä paljoa. Tutkimus vaatisi lisäkokeita, jolloin varsinkin taimien elinvoimaisuus saataisiin todettua jatkossa.

Soil preparation is an essential part of forest regeneration, because it facilitates the planting of seedlings and helps them to grow well. The aim of this thesis was to see what kind of effect soil preparation had to early development of seedlings and in general to forest regeneration. The main target of this research was to solve the effect of spot mounding and reversal mounding on the early development of seedlings. There is much research on spot mounding but only some about reversal mounding. This is because it is a fairly new method.

There were two test grounds in Pieksämäki: Tulilampi and Nenonpelto, which were spot mounded and reversal mounded in 2005 and then planted in 2006. The test site was inventoried in the autumn 2007 and the second time spring 2009. This work was commissioned by the Finnish Forest Research Institute.

The seedlings were examined by their length, growth, condition and tillering. In addition the quality of the cultivation spot and plantation spot were evaluated. Also one tussock was split from each experimental plot and for example planting depth of the seedling was measured.

In Nenonpelto reversal mounding gave better results in growth, length, condition category and tillering. On the other hand in Tulilampi area spot mounding gave better results in growth and length. Soil preparation and planting were made carefully, and that is why the quality of the planting spot was good.

Flattness of the tussocks in reversial mounded seedlings might be one explanatory factor to the good condition of the seedlings. A spot mounded seedling grows higher from the ground and partly that is why it can weather-beaten more easily than reversal mounded seedlings.

Based on this study you can not say that either method of soil preparation was better than the other. A longer experiment period is required to show the difference between the methods of soil preparations.