Rikoksentekijöiden kokemuksia median vaikuksesta leimautumiseen
Hyvärinen, Mari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301821
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin rikoksentekijöiden kokemuksia median vaikutuksesta heidän leimautumiseensa. Leimautumista ei ole erikseen rajattu tiettyyn aihepiiriin, vaan sitä käsitellään tutkimuksessa yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tuottaa tietoa haastattelemalla vapautuneita vankeja heidän kokemuksistaan median aiheuttamasta leimasta ja stigmasta. Opinnäytetyö toteutettiin useamman järjestön/yhdistyksen avulla ja näiden eri järjestöjen kautta sain haastateltavat henkilöt työhöni.
Opinnäytetyö sisältää teoriatietoa rikollisuudesta, leimautumisesta ja stigmasta, leimaamisteorioista ja leimautumisen vaikutuksista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös suomalaisen rikollisuuden todellisia määriä viimeisten vuosien ajalta. Lisäksi opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään rikollisuuden näkymistä mediassa sekä sen vaikutuksia. Teoreettiseen viitekehykseen on myös nostettu esille sosiaalisessa mediassa tehtyjen rikoksien määriä sekä käsitelty nykypäivän termiä kyberrikollisuus.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa on kerätty yksilöllisten haastatteluiden avulla. Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä on käytetty teemahaastattelua. Teemahaastatteluita tehtiin yhteensä kolme (3) kappaletta, joista yksi tehtiin kasvotusten ja kaksi puhelinhaastatteluna. Haastattelutilanteissa haastatteluaineisto nauhoitettiin, minkä jälkeen se kirjoitettiin puhtaaksi. Opinnäytetyössä aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Teemoittelun pohjalta syntyi neljä eri teemaa, jotka olivat taustatiedot, kokemukset, vaikutukset henkilöön ja vaikutukset lähipiiriin.
Kerätyn aineiston avulla saatiin tietoa vapautuneiden vankien kokemuksista sekä vaikutuksista heidän elämäänsä. Saadun tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että median antama kuva rikoksentekijöistä on leimaavaa. Kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että tällä on vaikutusta vapautuneen vangin elämään muun muassa työpaikan tai asunnon saannin hankaloitumisen kannalta. Lisäksi tutkimus tulokset osoittavat, että mediassa julkaistuilla rikoksilla on vaikutusta myös rikoksentekijöiden ja heidän läheistensä välisiin suhteisiin.
Opinnäytetyö sisältää teoriatietoa rikollisuudesta, leimautumisesta ja stigmasta, leimaamisteorioista ja leimautumisen vaikutuksista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös suomalaisen rikollisuuden todellisia määriä viimeisten vuosien ajalta. Lisäksi opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään rikollisuuden näkymistä mediassa sekä sen vaikutuksia. Teoreettiseen viitekehykseen on myös nostettu esille sosiaalisessa mediassa tehtyjen rikoksien määriä sekä käsitelty nykypäivän termiä kyberrikollisuus.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa on kerätty yksilöllisten haastatteluiden avulla. Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä on käytetty teemahaastattelua. Teemahaastatteluita tehtiin yhteensä kolme (3) kappaletta, joista yksi tehtiin kasvotusten ja kaksi puhelinhaastatteluna. Haastattelutilanteissa haastatteluaineisto nauhoitettiin, minkä jälkeen se kirjoitettiin puhtaaksi. Opinnäytetyössä aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Teemoittelun pohjalta syntyi neljä eri teemaa, jotka olivat taustatiedot, kokemukset, vaikutukset henkilöön ja vaikutukset lähipiiriin.
Kerätyn aineiston avulla saatiin tietoa vapautuneiden vankien kokemuksista sekä vaikutuksista heidän elämäänsä. Saadun tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että median antama kuva rikoksentekijöistä on leimaavaa. Kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että tällä on vaikutusta vapautuneen vangin elämään muun muassa työpaikan tai asunnon saannin hankaloitumisen kannalta. Lisäksi tutkimus tulokset osoittavat, että mediassa julkaistuilla rikoksilla on vaikutusta myös rikoksentekijöiden ja heidän läheistensä välisiin suhteisiin.