Rikosten ja riita-asioiden sovittelu : Osapuolen oikeusturva
Lempinen, Katriina (2011)
Lempinen, Katriina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066585
Tiivistelmä
Rikosten ja riita-asioiden sovittelu on oikeusjärjestelmälle rinnakkainen tai sitä täydentävä tapa ratkaista rikos- ja riita-asioita. Sovittelu perustuu 1.1.2006 voimaan tulleeseen lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Sovittelu on osapuolille vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja maksuton menettely. Sovittelun lopputulos saattaa vaikuttaa olennaisesti rikoksen tai riidan osapuolen oikeusasemaan ja on tärkeää, että sovittelussa noudatetaan yhdenmukaisia menettelytapoja sovitteluun osallistuvien oikeusturva huomioiden. Sovittelussa osapuolella tarkoitetaan rikoksesta epäiltyä ja asianomistajaa.
Opinnäytetyössä kuvattiin mitä on rikosten ja riitojen sovittelumenettely. Työssä tarkasteltiin mistä sovittelualoitteet ohjautuvat sovittelutoimistoon ja mitä laki määrittelee asioiden sovitteluun ohjaamisesta. Lisäksi kuvattiin mitkä ovat rikoksen tai riidan osapuolen mahdollisuudet saada asiansa vireille sovitteluun sekä pohdittiin sovittelun yleisten edellytysten selvittämistä osapuolen asiassa sekä asian sovitteluun soveltuvuuden arviointia. Työssä pyrittiin selvittämään asioita, jotka vaikuttavat sovittelun yleisten edellytysten selvittämiseen ja miten ne näyttäytyvät harkintaa tehtäessä erityisesti sovitteluohjaajan työssä.
Opinnäytetyössä käytetään sekä lainopillista että empiiristä tutkimusmenetelmää. Lisäksi selvitetään mitä laki määrittelee asioiden sovitteluun ohjaamisesta, sovittelun yleisten edellytysten selvittämisestä ja asioiden sovitteluun ottamisesta sekä miten nämä asiat näyttäytyvät käytännössä.
Työn tuloksena todettiin, että sovittelu on melko uusi menettely valtakunnallisesti. Sekä viranomaisten että kansalaisten tietoisuutta sovittelusta mahdollisuutena tulee edelleen lisätä. Näin osapuolen oikeusturvan toteutuminen palvelun saatavuudesta ja yhdenmukaisesti menettelystä voidaan taata. Sovittelun yleisten edellytysten selvittämisessä ja asioiden sovitteluun ottamisessa tulee noudattaa lainsäätäjän määrittelemiä asioita, jotka käytännön työtä suorittaessa tuovat osapuolen oikeusturvan varmistamiseen erityistä haastetta.
Opinnäytetyössä kuvattiin mitä on rikosten ja riitojen sovittelumenettely. Työssä tarkasteltiin mistä sovittelualoitteet ohjautuvat sovittelutoimistoon ja mitä laki määrittelee asioiden sovitteluun ohjaamisesta. Lisäksi kuvattiin mitkä ovat rikoksen tai riidan osapuolen mahdollisuudet saada asiansa vireille sovitteluun sekä pohdittiin sovittelun yleisten edellytysten selvittämistä osapuolen asiassa sekä asian sovitteluun soveltuvuuden arviointia. Työssä pyrittiin selvittämään asioita, jotka vaikuttavat sovittelun yleisten edellytysten selvittämiseen ja miten ne näyttäytyvät harkintaa tehtäessä erityisesti sovitteluohjaajan työssä.
Opinnäytetyössä käytetään sekä lainopillista että empiiristä tutkimusmenetelmää. Lisäksi selvitetään mitä laki määrittelee asioiden sovitteluun ohjaamisesta, sovittelun yleisten edellytysten selvittämisestä ja asioiden sovitteluun ottamisesta sekä miten nämä asiat näyttäytyvät käytännössä.
Työn tuloksena todettiin, että sovittelu on melko uusi menettely valtakunnallisesti. Sekä viranomaisten että kansalaisten tietoisuutta sovittelusta mahdollisuutena tulee edelleen lisätä. Näin osapuolen oikeusturvan toteutuminen palvelun saatavuudesta ja yhdenmukaisesti menettelystä voidaan taata. Sovittelun yleisten edellytysten selvittämisessä ja asioiden sovitteluun ottamisessa tulee noudattaa lainsäätäjän määrittelemiä asioita, jotka käytännön työtä suorittaessa tuovat osapuolen oikeusturvan varmistamiseen erityistä haastetta.