Käyttö- vai yksinoikeus patenttiin yrityksen näkökulmasta
Kosonen, Johanna (2011)
Kosonen, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096728
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä paneudutaan patenttiin ja sen hyödyntämismuotoihin. Koska tarkoituksena on luoda prosessikuvaus toimeksiantajan muutoksen alla olevasta tilasta lisenssinhaltijana, keskitytään työssä erityisesti lisenssisopimuksiin. Tavoitteena on myös perehdyttää lukija niin kansalliseen kuin kansainväliseen patentointiin. Työn lähdemateriaalina hyödynnetään patenttilakia, patentti- ja immateriaalioikeuden kirjallisuutta, aiheeseen liittyviä lopputöitä ja artikkeleita sekä prosessikuvauksen osalta yrityksen toimitusjohtajan antamaa haastattelua.
Patenttia haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemuksessa on yksilöitävä hakijan ja keksijän tiedot, keksinnön selitys sekä patenttivaatimukset. Kun Patentti- ja rekisterihallitus on tutkinut patentoitavuuden edellytykset, myöntää se keksinnölle patentin tai hylkää sen.
Kansainvälisiä patentinhakujärjestelmiä on tällä hetkellä kaksi. Vireillä on kuitenkin yhteisöpatenttiasetus, jolla järjestelmää yritetään parantaa. Kansainvälisen hakujärjestelmän kautta saatu patentti ei nimittäin ole kansainvälinen tai maailman patentti, vaan joukko kansallisia patentteja, jotka tulee saattaa voimaan jokaisessa maassa erikseen. Yhteisön patentin pääajatuksena on yksi yhtenäinen patentti, joka on lakisääteisesti voimassa koko Euroopan unionin alueella.
Patentinhaltija voi halutessaan luovuttaa oikeutensa joko kokonaan tai osittain. Osittaisluovutuksessa solmitaan lisenssisopimus, jossa patentin hallitsija myöntää toiselle rajoitetun käyttöoikeuden hyödyntää keksintöään. Kuten kaikissa sopimuksissa, myös lisenssisopimuksia solmittaessa tulisi huomiota kiinnittää sopimuksen sisältöön. Hyödyllistä olisi myös miettiä kannattaako sopimusneuvotteluissa avuksi käyttää ammattilaista.
Patenttia haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemuksessa on yksilöitävä hakijan ja keksijän tiedot, keksinnön selitys sekä patenttivaatimukset. Kun Patentti- ja rekisterihallitus on tutkinut patentoitavuuden edellytykset, myöntää se keksinnölle patentin tai hylkää sen.
Kansainvälisiä patentinhakujärjestelmiä on tällä hetkellä kaksi. Vireillä on kuitenkin yhteisöpatenttiasetus, jolla järjestelmää yritetään parantaa. Kansainvälisen hakujärjestelmän kautta saatu patentti ei nimittäin ole kansainvälinen tai maailman patentti, vaan joukko kansallisia patentteja, jotka tulee saattaa voimaan jokaisessa maassa erikseen. Yhteisön patentin pääajatuksena on yksi yhtenäinen patentti, joka on lakisääteisesti voimassa koko Euroopan unionin alueella.
Patentinhaltija voi halutessaan luovuttaa oikeutensa joko kokonaan tai osittain. Osittaisluovutuksessa solmitaan lisenssisopimus, jossa patentin hallitsija myöntää toiselle rajoitetun käyttöoikeuden hyödyntää keksintöään. Kuten kaikissa sopimuksissa, myös lisenssisopimuksia solmittaessa tulisi huomiota kiinnittää sopimuksen sisältöön. Hyödyllistä olisi myös miettiä kannattaako sopimusneuvotteluissa avuksi käyttää ammattilaista.
