Sijoitustyökalun käyttö sijoitusneuvotteluissa
Laitila, Arto (2011)
Laitila, Arto
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096800
Tiivistelmä
Toimeksiannon tähän opinnäytetyöhön antaneen Pankki X:n Sijoitustyökalu on sen asiakastietojärjestelmässä oleva erillinen tietokonesovellus. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miksi uutta Sijoitustyökalua käytetään niin vähän ja pitäisikö Sijoitustyökalua kehittää jotenkin. Lisäksi tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, mitä mieltä Pankki X:n henkilökunta on tammikuussa 2010 lanseeratusta uudesta Sijoitustyökalusta. Tämän tutkimus on hyödyllinen Pankki X:lle, koska se haluaisi saada palautetta työntekijöiltään, kun uusi Sijoitustyökalu on ollut käytössä jo jonkin aikaa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sijoitusneuvonnasta ja yleisesti ottaen sijoittamisesta Suomessa. Sijoitusneuvontaa käsitellään sekä palveluntarjoajan että piensijoittajan näkökulmista. Lisäksi tutkitaan 1.11.2007 täytäntöön pantua MiFID-direktiiviä ja sen vaikutusta sijoitustoimintaan tänä päivänä. Teoriaosuuden toinen osa, sijoittaminen Suomessa, koostuu keskeisimmistä sijoitusinstrumenteista, niiden ominaispiirteistä sekä sijoitussuunnitelman laatimisesta.
Case-tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto on koottu lähettämällä kyselylomake kymmenelle Pankki X:n toimihenkilölle sekä haastattelemalla kolmea kyselyyn vastanneista. Kyselyn vastausprosentti oli 80. Tutkimustuloksista selvisi, että jokainen kyselyyn vastanneista kokee Sijoitustyökalun tärkeäksi ja hyödylliseksi työkaluksi työssään. Vastauksista tosin ilmeni, etteivät kaikki Pankki X:n toimihenkilöt osaa käyttää ohjelmaa teknisesti riittävän hyvin, minkä vuoksi he haluaisivat lisäkoulutusta Sijoitustyökalun käytöstä. Vaikka lisäkoulutus todettiin tarpeelliseksi, moni vastanneista koki, että toimihenkilöiden Sijoitustyökalun tekninen osaaminen parantuisi parhaiten aktiivisella ja itsenäisellä työskentelyllä ohjelman parissa. Henkilökunnan tekninen osaamattomuus ja ohjelmassa ajoittain ilmenneet tekniset viat ovat olleet merkittäviä tekijöitä Sijoitustyökalun vähäiseen käyttöön. Myöskään kohtalaisen muutosvastarinnan vaikutusta ei sovi aliarvioida. Tutkimustulokset paljastivat myös sijoitusalan tuntemuksen helpottavan Sijoitustyökalun käyttöä.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sijoitusneuvonnasta ja yleisesti ottaen sijoittamisesta Suomessa. Sijoitusneuvontaa käsitellään sekä palveluntarjoajan että piensijoittajan näkökulmista. Lisäksi tutkitaan 1.11.2007 täytäntöön pantua MiFID-direktiiviä ja sen vaikutusta sijoitustoimintaan tänä päivänä. Teoriaosuuden toinen osa, sijoittaminen Suomessa, koostuu keskeisimmistä sijoitusinstrumenteista, niiden ominaispiirteistä sekä sijoitussuunnitelman laatimisesta.
Case-tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto on koottu lähettämällä kyselylomake kymmenelle Pankki X:n toimihenkilölle sekä haastattelemalla kolmea kyselyyn vastanneista. Kyselyn vastausprosentti oli 80. Tutkimustuloksista selvisi, että jokainen kyselyyn vastanneista kokee Sijoitustyökalun tärkeäksi ja hyödylliseksi työkaluksi työssään. Vastauksista tosin ilmeni, etteivät kaikki Pankki X:n toimihenkilöt osaa käyttää ohjelmaa teknisesti riittävän hyvin, minkä vuoksi he haluaisivat lisäkoulutusta Sijoitustyökalun käytöstä. Vaikka lisäkoulutus todettiin tarpeelliseksi, moni vastanneista koki, että toimihenkilöiden Sijoitustyökalun tekninen osaaminen parantuisi parhaiten aktiivisella ja itsenäisellä työskentelyllä ohjelman parissa. Henkilökunnan tekninen osaamattomuus ja ohjelmassa ajoittain ilmenneet tekniset viat ovat olleet merkittäviä tekijöitä Sijoitustyökalun vähäiseen käyttöön. Myöskään kohtalaisen muutosvastarinnan vaikutusta ei sovi aliarvioida. Tutkimustulokset paljastivat myös sijoitusalan tuntemuksen helpottavan Sijoitustyökalun käyttöä.