"Mielestäni lapsen etu menee äidin oman tahdon edelle" : – perhetukikeskus Päiväperhon asiakkaiden näkemyksiä raskaana olevan pakkohoidosta
Kinnunen, Hanna; Lahtinen, Outi (2011)
Kinnunen, Hanna
Lahtinen, Outi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105106997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105106997
Tiivistelmä
Tutkimuksella kartoitettiin päihdeongelmaisten äitien ja isien näkemyksiä raskaana olevan tahdosta riippumattomasta hoidosta eli pakkohoidosta ja siitä, millaista hoito voisi toteutuessaan olla. Aineisto kerättiin yhteistyössä Tampereen kaupungin lastensuojelun erityispalveluja tarjoavan perhetukikeskus Päiväperhon kanssa. Kohderyhmänä olivat asiakkaat, jotka osallistuivat kyselyn toteuttamisajankohtana keskuksen päihdekuntoutukseen lastensuojelullisen huolen vuoksi. Kyselyn pohjana käytettiin sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 julkaisemaa selvitystä raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamisesta, jossa ehdotetaan muun muassa mahdollisuutta hoitaa raskaana olevaa päihdeongelmaista naista tahdosta riippumatta tämän allekirjoittaman hoitosopimuksen nojalla.
Tällä kyselytutkimuksella haluttiin nostaa esiin asiakkaiden näkökulma: vastanneilla asiakkailla on kokemusta sekä päihdeongelmasta että lastensuojelullisesta huolesta ja toteutuessaan pakkohoito saattaisi koskettaa heitä. Kyselyn kohdentaminen sekä äideille että isille antoi kokonaisvaltaisen näkemyksen perheen tarpeista odotusaikana ja sen jälkeen. Kysely käsitti 12 kvantitatiivista kysymystä ja kaksi kvalitatiivista, avointa kysymystä. Näkemysten lisäksi kysyttiin, kuinka kauan hoidon tulisi kestää, jotta sillä olisi päihteettömyyteen motivoivaa vaikutusta, ja olisiko hoitoon velvoittavasta hoitosopimuksesta ollut heidän kohdallaan hyötyä.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista puolsi mahdollisuutta hoitaa raskaana olevaa päihdeongelmaista äitiä tämän tahdosta riippumatta. Hoidon toivottiin kuitenkin olevan asiakaslähtöistä ja perustuvan lapsen turvallisen kehityksen varmistamiseen. Tuloksissa painottui myös pitkäkestoisen hoidon tarve ja koko perheelle annettava tuki.
Tällä kyselytutkimuksella haluttiin nostaa esiin asiakkaiden näkökulma: vastanneilla asiakkailla on kokemusta sekä päihdeongelmasta että lastensuojelullisesta huolesta ja toteutuessaan pakkohoito saattaisi koskettaa heitä. Kyselyn kohdentaminen sekä äideille että isille antoi kokonaisvaltaisen näkemyksen perheen tarpeista odotusaikana ja sen jälkeen. Kysely käsitti 12 kvantitatiivista kysymystä ja kaksi kvalitatiivista, avointa kysymystä. Näkemysten lisäksi kysyttiin, kuinka kauan hoidon tulisi kestää, jotta sillä olisi päihteettömyyteen motivoivaa vaikutusta, ja olisiko hoitoon velvoittavasta hoitosopimuksesta ollut heidän kohdallaan hyötyä.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista puolsi mahdollisuutta hoitaa raskaana olevaa päihdeongelmaista äitiä tämän tahdosta riippumatta. Hoidon toivottiin kuitenkin olevan asiakaslähtöistä ja perustuvan lapsen turvallisen kehityksen varmistamiseen. Tuloksissa painottui myös pitkäkestoisen hoidon tarve ja koko perheelle annettava tuki.