Hyvinvointi-TV osana kotihoitoa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli Hyvinvointi-TV osana kotihoitoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää voidaanko Hyvinvointi-TV:n avulla parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tukea heidän kotona selviytymistään? Vähentääkö Hyvinvointi-TV yksinäisyyden tunnetta ja voidaanko sen avulla aktivoida ikäihmisiä osallistumaan yhteisiin tuokioihin? Kiinnostavaa oli myös se voidaanko laitteen avulla lisätä yksin asuvan vanhuksen turvallisuuden tunnetta? Tutkimuksen kohteena oli 19 raumalaista ikäihmistä, joilla oli Hyvinvointi-TV käytössä neljä kuukautta. Kokeiluun osallistuneista 15 oli kotipalvelun asiakkaita. Tutkimuksessa kartoitettiin heidän kokemuksiaan Hyvinvointi-TV:n käytöstä ja selvitettiin millaisia ajatuksia Hyvinvointi-TV heissä herättää. Vastauksista toivotaan olevan hyötyä kotihoitoa edelleen kehitettäessä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valitsin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän. Tutkimuksen haastattelut toteutin puolistrukturoitua haastattelulomaketta käyttäen. Haastatteluun osallistui 16 Hyvinvointi-TV:n kokeilussa mukana ollutta. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa ikäihmisten suhtautuvan ennakkoluulottomasti uuteen tekniikkaan. Käyttäjistä he, jotka alusta lähtien käyttivät laitetta rohkeasti, hyötyivät siitä myös eniten. Käyttäjät uskoivat laitteen lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja tuovan helpotusta yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteeseen, mutta se edellyttää aktiivista laitteen käyttämistä. Tutkimus osoitti kotipalvelulla olevan asiakaskäyntejä, jotka voidaan hoitaa virtuaalikäynteinä. Asiakkaiden valintaan ja asiakaskäyntien sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä tutkimuksen mukaan muistisairaat ovat ryhmä, jolle Hyvinvointi-TV ei palveluna sovi. Laitteen käyttö oli ikäihmisille helppoa, mutta lukuisat tekniset viat häiritsivät laitteen käyttöä ja siitä saatua kokemusta. Päätelmänä on, että laite sopii osaksi kotihoitoa, mutta tekniset ongelmat ja häiriöt osoittivat kehitystyön olevan vielä kesken.

The purpose of my study was to determine whether Welfare-TV helps to improve the quality of life of older people and supports their living at home? Can Welfare-TV reduce feelings of loneliness and could it be one way to activate elderly people to participate in joint sessions? It was also interesting to analyze the effects of Welfare-TV on feelings of insecurity among elderly people.

The subject of my study was 19 older people living in Rauma who had Welfare-TV in use for four months. 15 of these participants were home care clients. The study analyzed how they experienced the Welfare-TV and what kinds of ideas it raised in them. Hopefully the results of this study can be useful in further developing home care.

The study was conducted using a qualitative research method. I interviewed 16 informants who participated in the Welfare-TV experiment. The interviews were conducted as semi-structured interviews.

Based on the results, it can be argued that elderly people have an open-minded attitude towards novel technology. Those users who were least intimidated by the device and were active in experimenting with it from the beginning had also benefited most from using it. The informant believed that the device can be a way to increase social interaction and it can help to relieve feelings of loneliness and insecurity, but this requires an active use of the device.

The study showed that part of the client visits carried out by domestic services could be conducted as virtual visits. Special emphasis should be paid on choosing suitable clients for the service and on planning the content of the visits, because Welfare-TV service cannot be used if the client has problems with memory.

The informants found the device to be easy to use, but they had had a lot of trouble with technical problems which also affected their experiences of using the device.

The conclusion of my study is that the device fits into the practices of home care, but further development is needed to overcome technological challenges and problems with the device.