Mikkelin seudun työttömien työkyky : Voimavuodet -hanke

Abstract

Opinnäytetyömme on tehty osana Mikkelissä järjestettyä Voimavuodet hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää Mikkelin seudun työttömien työnhakijoiden työkykyä terveystapaamisten avulla. Hankkeen toiminta päättyi maaliskuussa 2011.

Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää Mikkelin seudun työttömien henkilöiden työkykyä. Tutkimusaineisto on kerätty Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluyksikössä, Elixiirissä 2008 - maaliskuu 2011. Aineisto on kerätty opiskelijoiden sekä opettajien työttömille toteuttamissa terveys- ja hyvinvointitapaamisissa. Terveys- ja hyvinvointitapaamisiin osallistui 119 työtöntä henkilöä, joista kaikkiin viiteen toteutettuun terveystapaamiseen osallistui 80 henkilöä. Hyväksytysti täytettyjä kyselylomakkeita oli yhteensä 67 kappaletta.

Opinnäytetyömme tutkimus on määrällinen tutkimus. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, työkykyindeksi -kyselylomaketta soveltuvin osin apuna käyttäen. Kerätty aineisto käsiteltiin SPSS – tilasto-ohjelmassa.

Työkykyindeksin hyväksytysti täyttäneiden vastaajien keski-ikä oli 47,4 vuotta. Suurimman joukon, 41 %, vastanneista muodostivat 46- 55 -vuotiaat. Vastaajista 55 % oli miehiä ja 45 % naisia.

Kyselylomakkeisiin vastanneiden työttömien työkykyindeksin keskiarvo oli 32 pistettä eli kohtalainen työkyky. Yli puolella, 67 % vastanneista työkyky oli työkykyindeksin asteikolla huono tai kohtalainen. Huonon työkyvyn sai 30 % ja kohtalaisen työkyvyn 37 % vastanneista. Hyvän työkyvyn sai 23 % ja erinomaisen työkyvyn 10 % vastanneista. Työttömät arvioivat nykyisen työkykynsä, asteikolla 0- 10, keskiarvoksi saatiin 6,04. Yhtenäisyys oman arvion ja työkykyindeksistä saaneiden yhteispisteiden välillä oli nähtävissä, kun työttömän oma-arvio työkyvystä rinnastettiin hänen saamaansa pistemäärään koko työkykyindeksistä. 21 %, eli 14 henkilöä, vastanneista oli arvioinut työkykynsä 0 – 4 välille, heistä 93 %, 13 henkilöä, sai työkykyindeksin kokonaispistemäärästä tuloksena huono tai kohtalainen työkyky. Työkykynsä 5 – 7 välille arvioineet henkilöt, 48 % vastanneista, saivat työkykyindeksin kokonaistulokseksi huono, kohtalainen tai hyvä työkyky. Heistä huono työkyky oli 22 %, kohtalainen työkyky oli 53 % ja hyvä työkyky 25 %. Työkykynsä 8 – 10 välille arvioi 31 % työttömistä, heistä 33 % sai työkykyindeksin kokonaistulokseksi kohtalainen, 33 % hyvä ja 33 % erinomainen.

Jatkotutkimusaiheina on selvittää terveystarkastusten vaikutuksia työkykyyn: millainen merkitys terveystarkastuksilla on koettuun työkykyyn sekä seurata työttömien työllistymistä verrattuna työkykyindeksin tuloksiin ja koettuun työkykyyn. Haasteena on työttömien työnhakijoiden osallistuminen terveystarkastuksiin sekä työttömien terveystarkastusten saaminen osaksi kansanterveystyötä.

This bachelor’s thesis was constituted to Voimavuodet – project organised in Mikkeli. Enhancing the working ability of the unemployed in Mikkeli, through welfare and health examinations, was one target of this Voimavuodet -project. The project ended in March 2011.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out the work ability of the unemployed in Mikkeli. The material to the re-search was collected in Elixiiri in Mikkeli university of applied sciences. Students and lecturers carried out welfare and health examinations for the unemployed and collected the material. In the welfare and health examinations, the unemployed fulfilled the questionnaires in 2008 – Mars 2011. In the welfare and health examinations 119 unemployed persons took part. Most of them, 80 persons, took part in all five welfare and health examinations. We had altogether 67 acceptably filled questionnaires.

The method to the research was quantitative. The questionnaire was made for estimating the unemployed’s ability to work, we used its applicable parts. Collected material was conversed on SPSS –statistics software.

Average age of unemployed who filled questionnaires acceptably was 47,4 years. Unemployed between 46 and 55 years old made the biggest group of 41 %. There were men 55 % and 45 % women.

The average work ability index of the unemployed was 32 points which means moderate work ability. According to work abil-ity index, more than half, 67 % of the unemployed had poor or moderate work ability. Poor working ability got 30 % and 37 % moderate working ability. Good working ability got 23 % and 10 % of the unemployed got excellent working ability. Unem-ployed persons estimated their ability to work in scale of 0 to 10, the mean was 6,04. There was a cohesion between person’s own estimation of working ability and points received from the work ability index, when own estimation of working ability was compared to work ability index points. 14 persons, 21 %, of answerers had estimated their working ability between 0 and 4, 93 % of those (13 persons), got poor or moderate points from work ability index. People who estimated their ability to work between 5 to 7 % of all unemployed, got index’s overall result poor or moderate - 22 % of them got poor, 53 % moderate and 25 % good work ability. Those unemployed, 31 %, who estimated their working ability between 8 to 10, got better overall re-sults. 33 % of them got moderate, 33 % good and 33 % excellent.

Follow-up research subjects are to find out the effect of health check on the work ability; what kind of meaning health check has in experienced working ability and to compare unemployed getting employed in contrast to work ability index result and experienced work ability. Challenging is to get unemployed jobseeker to take part in health checks and to get health check of the unemployed part as a part of public health work.