Yksilöllinen, perhekeskeinen sekä kannustava ohjaus astman omahoitoon

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaista sairaanhoitajien toteuttama aikuisen astmapotilaan ohjaus oli erään yliopistollisen sairaalan yksikössä. Työn tehtävinä oli selvittää, millaista ohjausta astmapotilaat saivat sairautensa hoitoon, kuinka heidän yksilöllisyytensä ja perheensä huomioitiin ohjaustilanteessa sekä minkälaiseksi sairaanhoitajat kokivat hyvän astmapotilaan ohjauksen.

Tutkimus oli kvalitatiivinen, sillä tutkijat halusivat kuvata sairaanhoitajien toteuttamaa astmapotilaan ohjausta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin hoitotyön periaatteista perhekeskeisyys, jota työelämätaho korosti potilasohjauksessa. Tutkijat näkivät tarpeellisena tarkastella aihetta myös yksilöllisyyden sekä omatoimisuuden näkökulmista.

Kyseisen yksikön kannalta aiheen tutkiminen koettiin tärkeäksi, jolloin he pystyisivät entisestään parantamaan toteuttamaansa astmapotilaan omahoidon ohjausta. Tutkijoille aihe oli tärkeä, koska potilasohjaus on olennainen osa sairaanhoitajan työtä ja koulutuksen aikana siihen ei perehdytä riittävästi. Osa laadukasta hoitotyötä on yksilöllisesti ja perhekeskeisesti toteutettu potilasohjaus, johon myös potilaan perhe otetaan mukaan.

Tutkimustuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat ohjasivat ja kannustivat astmapotilaita omatoimiseen ja kokonaisvaltaiseen sairauden hoitoon. He kannustivat myös potilaan perhettä osallistumaan hoidon ohjaukseen. Potilaille annettiin tietoa astman vaikutuksista elimistössä sekä ohjausta lääke- että lääkkeettömään hoitoon. He saivat informaatiota myös astman seuranta- ja lääkintävälineiden käyttämiseen. Ohjaus toteutettiin kaikille potilaille samalla tavalla, mutta potilaan yksilöllisyys huomioitiin keskittymällä potilaan kannalta oleellisiin asioihin.

Jatkotutkimusaiheina voisi olla sairaanhoitajien kokemukset ja valmiudet toteuttaa ryhmäohjausta sekä selvittää potilaiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä saamastaan ohjauksesta kyseisessä yksikössä. Kehittämisehdotuksiksi muodostuivat ryhmäohjauksen käyttäminen potilasohjauksessa sekä perheen kannustaminen hoidon ohjaukseen.

The purpose of this study was to describe how asthma guidance was implemented for adults by nurses in one University hospital unit. The purpose was to examine what the received guidance was like and how the patients' individuality and family were taken into consideration in the guidance situation. It was also studied what , according to the nurses, is involved in successful guidance.

The method applied in this study was qualitative. The data were gathered through a focused interview. The principles of Nursing focused on in the theoretical part of the study are family-centredness, individuality and self-management in asthma care.

From the perspective of the asthma unit's personnel the subject of this thesis is of significant importance, enabling the nurses to further improve the self-care guidance given to asthma patients. It was also in the interests of the authors of this thesis, patient guidance being an integral part of nurses' work, and still somewhat inadequately covered in the Nursing education. Familly-oriented, individually implemented patient guidance are central characteristics of quality Nursing.

The results showed that nurses guided and encouraged the patients towards self management in asthma care. They also motivated the patient's family members to participate in patient education. Patients were given information about the effects of asthma in one's body and they were also given guidance in both pharmacological and non-pharmacological treatment options. Moreover, the patients received information about asthma monitoring and medical equipment to use. The guidance was given in the same way to all the patients, but the individuality of the patient was taken into account by focusing on issues relevant to a particular patient.

Further study in this area could concentrate on the nurses' experiences and capacity to provide counselling for patient groups. Besides, the experiences and views towards group counselling could also be examined from the perspectives of the patients themselves.