Styrketräning för personer med svår Kronisk Obstruktiv Lungsjukdom : En Forskningsöversikt

Abstract

Det finns evidens på att fysisk träning bör ingå i rehabiliteringen för patienter med Kronisk Obstruktiv Lungsjukdom (KOL). På senare tid har det också gjorts studier som tyder på att styrketräning kan rekommenderas som träningsform för denna patientgrupp. Syftet med detta arbete är att genom en systematisk forskningsöversikt svara på frågan hurdan typ av styrketräning som lämpar sig för patienter med svår KOL, samt hur styrketräning påverkar styrkan, funktionsförmågan och hälsorelaterade livskvaliteten hos dessa patienter. Arbetet är ett beställningsarbete för Mejlans Sjukhus som hösten 2010 startade en pilotträningsgrupp för KOL-patienter och vars önskan var att få en sammanfattning av litteratur gällande träning för denna patientgrupp. I den teoretiska bakgrunden tas upp vad KOL är, hur vården ser ut, hurdana fysioterapimetoder som används vid rehabiliteringen samt vad styrketräning är och hur denna träningsform kan tillämpas inom fysioterapi. Den metodologiska processen innehåller litteratursökning, kvalitetsgranskning och analys av utvalda studier. Litteratursökningen utfördes i databaserna PubMed, Cinahl, SportDiscus, Cochrane, Academic Search Elite, Pedro, och Medic. Söktermerna som användes var ”chronic obstructive pulmonary disease” och ”strength training”, ”resistance training” eller ”exercise therapy”. I kvalitetsgranskningen användes Finska Fysioterapiförbundets mall för granskande av interventionsstudier och litteraturstudier (Fysioterapiasuosituskäsikirja-2010). Elva interventionsstudier och fem litteraturstudier valdes för granskning och analys. Resultatet av forskningsanalysen visade att styrketräning är väl tolererat av patienter med medelsvår-svår KOL. Mest evidens fick progressiv submaximal styrketräning med 4-7 övningar för kroppens stora muskel-grupper. Muskelträning för övre extremiteterna visade också ha många positiva effekter. Styrketräning gav ökad muskelstyrka, förbättrad funktionsförmåga och påverkade hälsorelaterade livskvaliteten positivt.

On olemassa tutkittua tietoa siitä, että fyysisen harjoittelun tulisi olla osa keuhkoahtaumatautia (KAT) sairastavien potilaiden kuntoutusta. Viime vuosina on myös tutkittu voimaharjoittelun vaikutuksia keuhkopotilaisiin ja saatu paljon myönteisiä tuloksia. Tämän työn tavoite on selvittää tutkimuskatsauksen avulla, minkälainen voimaharjoittelu sopii vaikean asteen KAT-potilaille ja miten tämä harjoittelu vaikuttaa voimaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Työ on tilaustyö Meilahden sairaalalle, jossa aloitettiin pilottihankkeena KAT-potilaiden harjoitustyhmä syksyllä 2010. Kokeilun toivotaan antavan täsmätietoa harjoittelusta jatkoa ajatellen. Tämän työn kirjallisuusosassa selvitetään sairauden patofysiologiaa, hoitoa ja fysioterapiaa sekä tarkastellaan voimaharjoittelun perusteita ja sen käyttöä fysioterapiassa. Menetelmäosa sisältää kirjallisuushaun, laadun tarkistuksen sekä analyysin valituista tutkimuksista. Kirjallisuushaussa käytettiin tietokantoja PubMed, Cinahl, SportDiscus, Cochrane, Academic Search Elite, Pedro ja Medic ja käytetyt hakutermit olivat ”chronic obstructive pulmonary disease” ja ”strength training”, ”resistance training” tai ”exercise therapy”. Laadun arvioinnissa käytettiin Suomen Fysioterapeutit ry:n laatimaa Fysioterpiasuosituskäsikirjaa, jossa on malli interventio- ja kirjallisuuskatsausten arviointiin. Yksitoista interventiotutkimusta sekä viisi kirjallisuuskatsausta läpäisi valintakriteerit ja pääsi tarkasteltavaksi. Tutkimusanalyysin tulokset kertovat, että voimaharjoittelu on hyvin siedetty harjoitusmuoto keskivaikea-vaikea-asteista keuhkoahtaumatautia sairastaville henkilöille. Tutkimusten perusteella eniten näyttöä sai progressiivinen submaksimaalinen voimaharjoittelu, joka sisältää 4―7 liikettä kehon suurille lihasryhmille. Myös ylävartalon lihaksia vahvistavalla harjoittelulla oli paljon myönteisiä vaikutuksia. Voimaharjoittelu paransi voimaa sekä toimintakykyä ja vaikutti positiivisesti myös elämänlaatuun.

Evidence shows that physical exercise should be part of the rehabilitation of patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD). Strength training has also recently been proven beneficial for these patients. The aim of this study is to clarify what kind of strength training is most suitable for COPD patients and how the training affects strength, functionality and health-related quality of life. The study is commissioned by Meilahti Hospital who started a pilot training group in fall 2010 for patients with severe COPD, and wished to obtain a literature survey of the latest research in training for this patient group. The theoretical background to this study consists of a description of the disease, the rehabilitation, strength training in general and strength training as a physiotherapy method. The methodology is based on a literature survey, qualitative study and analysis of selected studies. Data extraction was performed using the electronic databases Pub-Med, Cinahl, SportDiscus, Cochrane, Academic Search Elite, Pedro and Medic, and the keywords used where “chronic obstructive pulmonary disease” and “strength training”, “resistance training” or “exercise therapy”. A guide by the Finnish Association of Physio-therapists (Fysioterapiasuostiuskäsikirja-2010) was used for the quality assessment for both interventions and reviews. Eleven intervention studies and five reviews were included and analysed. The result of this review shows that strength training is well tolerated by patients with moderate-severe COPD. Most evidence is given for progressive submaximal strength training that includes 4-7 exercises for big muscle groups. Upper extremity training also had positive effects on the patients. Strength training improves muscle strength, exercise capacity and seems to have positive effects on health-related quality of life.