Selkäydinvammaisen kuntoutujan apuvälineet ja hallintalaitteet : oman kuntoutujan tapausselostus

Abstract

Työskentelen fysioterapeuttina avosektorilla. Lähtökohtana tälle kehittämistehtävälle olivat omat, neliraajahalvaantuneet, selkäydinvammaiset asiakkaani. Kehittämistehtäväni tavoitteena oli lukijoiden tietoisuuden lisääminen vaikeasti vammaisen kuntoutujan apuvälinetarpeesta, apuvälineistä ja ympäristönhallintalaitteista. Selvitin myös sitä, millaisen palvelujärjestelmäpolun kautta vammautunut kuntoutuja saa apuvälineitä sekä apuvälineiden huollon, korjaamisen ja seurannan vastuuta.

Tehtäväni tarkoituksena oli kuvata ICF viitekehyksenä, millaisia, elämää, toimintaa ja osallistumista helpottavia apuvälineitä, hallintalaitteita ja kodinmuutostöitä vaikeasti vammautuneen kuntoutujan on mahdollisuuksia saada ja miten ne helpottavat hänen itsenäistä toimintaansa ja osallistumistaan sekä kotioloissa että kodin ulkopuolella.

Tehtäväni on tapausselostus oman kuntoutujani tilanteesta. Haastattelin häntä ja kävin hänen kotonaan kotikäynnillä, jolloin tutustuin hänen apuvälineisiinsä ja ympäristönhallintalaitteisiin sekä niiden toimintaan, sijoitteluun ja siihen miten kuntoutuja niiden avulla pystyy toimimaan itsenäisesti. Kotiin tehdyistä muutoksista sain myös kattavan selvityksen. Otin valokuvia tärkeimmistä apuvälineistä, jotka esitän tässä kehittämistehtävässäni.

Huolellisella apuvälinesuunnittelulla, kodin muutostöillä ja ympäristönhallintajärjestelmän turvin vaikeastikin vammainen henkilö pystyy toimimaan ja osallistumaan hyvin itsenäisesti. Suunnittelulla on erittäin tärkeä merkitys, jotta käyttöön saadaan vain olennaiset ja toimintaa ja osallistumista helpottavat välineet. Apuvälineet ja ympäristönhallintajärjestelmä pystytään integroimaan kuntoutujan kotiin niin, ettei sitä ulkopuolinen välttämättä edes huomaa.