Ravintola Kappelin kesätyöntekijöiden psykologinen pääoma
Holmberg, Jonna (2019)
Holmberg, Jonna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002042028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002042028
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen psykologinen pääoma ravintola Kappelin kesätyöntekijöillä oli kesällä 2019. Psykologinen pääoma pohjautuu positiiviseen psykologiaan, eli tutkitaan positiivisia asioita, sekä vahvuuksia ja keskitytään kehittämään niitä. Psykologinen pääoma muodostuu neljästä ulottuvuudesta: minäpystyvyydestä, toiveikkuudesta, sitkeydestä ja optimismista. Lisäksi tutkin kesätyöntekijöiden perehdytyskokemusta psykologisen pääoman näkökulmasta ja työtyytyväisyyttä eNPS-luvun kautta. Vahva psykologinen pääoma on tutkitusti yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen.
Työ rajattiin koskemaan vain kesätyöntekijöitä, sillä vakituisen henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan työnantajan puolesta säännöllisesti.
Tutkimus toteutettiin kesällä 2019. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kyselylomaketta, että teemahaastatteluja. Kyselylomake jaettiin jokaiselle kesätyöntekijälle henkilökohtaisesti ja vastausprosentti ylsi yli 93 prosenttiin. Teemahaastattelut toteutettiin niin, että alkukesästä haastateltiin neljä kesätyöntekijää ja kesän lopulla samat neljä henkilöä, jolloin voidaan puhua lyhyen aikavälin pitkittäistutkimuksesta. Kyselyn tulokset kirjattiin erilliseen taulukkoon ja tuloksia tarkasteltiin prosenttilukujen kautta. Haastattelut purettiin sisällön analyysiä hyödyntämällä.
Tulokset kertoivat, että perehdytyksessä olisi vielä kehitettävää ja psykologista pääomaa voisi parantaa. Vahvimpina ulottuvuuksina näkyi kuitenkin optimismin ja minäpystyvyyden tunne. Noin puolet kesätyöntekijöistä olivat tutkimuksen mukaan täysin tyytyväisiä työhönsä, mutta kuitenkin reilusti useampi ilmoitti halukkuutensa työskennellä Kappelissa myös ensi kesänä. eNPS-luku oli myös korkea yleiseen keskiarvoon verrattaessa, joten työtyytyväisyys kokonaisuudessaan on ollut selvästi hyvä.
Tulosten pohjalta voitiin todeta, että kesätyöntekijät kaipasivat perehdytykseen käytettävän enemmän aikaa ja toivoivat saavansa enemmän palautetta, tuotekoulutusta ja muutamaan otteeseen toivottiin myös esimiehiltä parempaa suhtautumista uusia kesätyöntekijöitä kohtaan. Kokonaisuudessaan kuitenkin työtyytyväisyys on ollut hyvä ja tähän isona tekijänä on ollut positiivinen kokemus kollegoista ja työskentelyilmapiiristä.
Tulokset antavat arvokasta tietoa toimeksiantajalle, joka pystyy tulosten pohjalta kehittämään omaa toimintaansa entistäkin paremmaksi.
Työ rajattiin koskemaan vain kesätyöntekijöitä, sillä vakituisen henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan työnantajan puolesta säännöllisesti.
Tutkimus toteutettiin kesällä 2019. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kyselylomaketta, että teemahaastatteluja. Kyselylomake jaettiin jokaiselle kesätyöntekijälle henkilökohtaisesti ja vastausprosentti ylsi yli 93 prosenttiin. Teemahaastattelut toteutettiin niin, että alkukesästä haastateltiin neljä kesätyöntekijää ja kesän lopulla samat neljä henkilöä, jolloin voidaan puhua lyhyen aikavälin pitkittäistutkimuksesta. Kyselyn tulokset kirjattiin erilliseen taulukkoon ja tuloksia tarkasteltiin prosenttilukujen kautta. Haastattelut purettiin sisällön analyysiä hyödyntämällä.
Tulokset kertoivat, että perehdytyksessä olisi vielä kehitettävää ja psykologista pääomaa voisi parantaa. Vahvimpina ulottuvuuksina näkyi kuitenkin optimismin ja minäpystyvyyden tunne. Noin puolet kesätyöntekijöistä olivat tutkimuksen mukaan täysin tyytyväisiä työhönsä, mutta kuitenkin reilusti useampi ilmoitti halukkuutensa työskennellä Kappelissa myös ensi kesänä. eNPS-luku oli myös korkea yleiseen keskiarvoon verrattaessa, joten työtyytyväisyys kokonaisuudessaan on ollut selvästi hyvä.
Tulosten pohjalta voitiin todeta, että kesätyöntekijät kaipasivat perehdytykseen käytettävän enemmän aikaa ja toivoivat saavansa enemmän palautetta, tuotekoulutusta ja muutamaan otteeseen toivottiin myös esimiehiltä parempaa suhtautumista uusia kesätyöntekijöitä kohtaan. Kokonaisuudessaan kuitenkin työtyytyväisyys on ollut hyvä ja tähän isona tekijänä on ollut positiivinen kokemus kollegoista ja työskentelyilmapiiristä.
Tulokset antavat arvokasta tietoa toimeksiantajalle, joka pystyy tulosten pohjalta kehittämään omaa toimintaansa entistäkin paremmaksi.