Kolarihoidosta hallittuun kriisiviestintään? : Case Kangasalan kunta

Abstract

TIIVISTELMÄ Viime vuosina tapahtuneet kriisit, eritoten Nokian vesikriisi, käynnistivät Kangasalan kunnassa tarpeen tarkastella kunnan kriisiviestintävalmiuksia, mikä johti tämän tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kunnan kriisiviestinnän nykytilaa ja löytää tarvittavat keinot sen kehittämiseen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kriisiviestintään liittyvistä keskeisistä käsitteistä, viestintään liittyvästä lainsäädännöstä, valtiohallinnon ja Suomen Kuntaliiton suosituksista sekä aiemmista tutkimuksista. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty kunnille suunnattujen varautumiskurssien luentomateriaalia. Teoriaosassa on tarkasteltu myös kuntaorganisaation toimintaa ja sen roolia varautumisessa.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa on tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin aineisto-analyysin, kyselyn ja havainnoinnin avulla. Havainnointi suoritettiin suuronnettomuusharjoituksen yhteydessä, johon Kangasalan kunta osallistui syyskuussa 2008.

Tutkimuksen perusteella voitaneen todeta, että kunnan kriisiviestinnän suunnittelu ja toteutus eivät täysin täytä niiltä edellytettyjä vaatimuksia. Toiminnan tehostaminen vaatii toimintatapojen ja osaamisen kehittämistä sekä vastuiden selventämistä. Varautumisen merkitys on kunnassa tiedostettu ja kunnan johto on sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Kunnan kriisiviestinnän kehittämistyö jatkuu tutkimuksen jälkeen. Kangasalan kunta on aloittanut valmistautumisen seuraavaan valmiusharjoitukseen, joka on syksyllä 2009.

ABSTRACT

Crisis occurring during the last couple of years, especially the Nokia water crisis, started the need to examine crisis communications readiness in the Kangasala municipality. This led to the making of this thesis. The aim of the thesis is to evaluate the current state of crises communications in Kan-gasala and to find necessary means to its development.

The theoretical context consists of the major terms of crisis communication, legislation of communication, commendations of Finnish Government and Finnish Local and Regional Authorities, and previous researches. Lecture material from contingency courses organised for the municipalities has also been used as a resource.

This thesis is based on a qualitative study but has also attributes of a case study and action research. The material was collected through material analysis, survey, and observation. The observation was accomplished in September 2008 when the Kangasala municipality took part in a catastro-phe exercise.

The outcome of this thesis indicates that the planning and organisation of the crisis communication does not meet all demands. In order to optimise the crisis communication functions, procedures and expertise need to be developed, and liabilities should be clarified. The importance of contin-gency is recognized, and the management of the municipality is committed to develop these functions. The developing work will proceed after the completion of this thesis. The Kangasala municipality will take part in the next catastrophe exercise in autumn 2009.

Keywords: Crisis communication, plan of crisis communication, contingency, communication, crisis