Neurologisen kuntoutujan työkyvyn arviointi moniammatillisessa työryhmässä : Fysioterapeutin osuus arvioinnissa
Seppälä, Enni (2011)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168193
Tiivistelmä
Neurologisen kuntoutujan työkyvyn arviointi moniammatillisessa työryhmässä nousi ajankohtaiseksi Kanta-Hämeen Keskussairaalan Riihimäen yksikössä syksyllä 2010, kun yksikön neurologisella kuntoutusosastolla alettiin toteuttaa neurologisille kuntoutujille työkyvyn arviointijaksoja. Kehittämistehtävässä on käsitelty erityisesti fysioterapeutin osuutta arvioinnissa.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli selventää työ- ja toimintakyvyn käsitteitä ja toimintakyvyn osa-alueita sekä tarkastella työkyvyn arvioinnin menetelmiä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisin menetelmin ja mittarein yksikön fysioterapeutit arvioivat kuntoutujan työkykyä, ja yhtenäistää arviointimenetelmiä. Fysioterapeuttien käyttämät arviointimenetelmät kirjattiin keskustelun pohjalta, minkä jälkeen niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta arvioitiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli myös havaita mahdollisia päällekkäisyyksiä eri ammattiryhmien käyttämissä arviointimenetelmissä.
Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten perusteella fysioterapeuttien nykyisin käyttämät arviointimenetelmät soveltuvat neurologisten kuntoutujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Kehittämistehtävän pohjalta ehdotetaan tasapainon arviointiin Bergin testiä, UKK-terveyskuntotestistön osioita, kahdeksikkojuoksua ja rytmi-koordinaatiotestiä. Kävelyn arvioinnissa voidaan säilyttää 10 m ja 6 min kävelytestit. Näistä jälkimmäinen mittaa myös kestävyyskuntoa, jota voidaan jatkossakin arvioida myös epäsuoralla polkupyöräergometritestillä. Lihasvoiman ja –kestävyyden arvioinnissa käytetyt menetelmät (Invalidisäätiön testistö, UKK-terveyskuntotestistö ja manuaalinen lihastestaus) todettiin edelleen käyttökelpoisiksi menetelmiksi. Puristusvoimaa on mitattu Jamar-dynamometrillä sekä fysio- että toimintaterapiassa, joten työkyvyn arviointijaksolla tämä on sovittu toimintaterapiaan kuuluvaksi.
Toistaiseksi arviointijaksoilla olleet kuntoutujat ovat liikkuneet pääosin ilman apuvälineitä, mutta koska neurologisten kuntoutujien toimintakyvyssä voi olla merkittävää vaihtelua, olisi jatkossa kiinnostavaa seurata, miten arviointijaksoilla olevat kuntoutujat suoriutuvat ehdotetuista testeistä. Jatkossa on mietittävä menetelmiä kuntoutujan subjektiivisen toimintakyvyn järjestelmälliseen kartoitukseen sekä jatkettava sekä fysioterapeuttisen arvioinnin että moniammatillisen työskentelyn kehittämistä.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli selventää työ- ja toimintakyvyn käsitteitä ja toimintakyvyn osa-alueita sekä tarkastella työkyvyn arvioinnin menetelmiä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisin menetelmin ja mittarein yksikön fysioterapeutit arvioivat kuntoutujan työkykyä, ja yhtenäistää arviointimenetelmiä. Fysioterapeuttien käyttämät arviointimenetelmät kirjattiin keskustelun pohjalta, minkä jälkeen niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta arvioitiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli myös havaita mahdollisia päällekkäisyyksiä eri ammattiryhmien käyttämissä arviointimenetelmissä.
Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten perusteella fysioterapeuttien nykyisin käyttämät arviointimenetelmät soveltuvat neurologisten kuntoutujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Kehittämistehtävän pohjalta ehdotetaan tasapainon arviointiin Bergin testiä, UKK-terveyskuntotestistön osioita, kahdeksikkojuoksua ja rytmi-koordinaatiotestiä. Kävelyn arvioinnissa voidaan säilyttää 10 m ja 6 min kävelytestit. Näistä jälkimmäinen mittaa myös kestävyyskuntoa, jota voidaan jatkossakin arvioida myös epäsuoralla polkupyöräergometritestillä. Lihasvoiman ja –kestävyyden arvioinnissa käytetyt menetelmät (Invalidisäätiön testistö, UKK-terveyskuntotestistö ja manuaalinen lihastestaus) todettiin edelleen käyttökelpoisiksi menetelmiksi. Puristusvoimaa on mitattu Jamar-dynamometrillä sekä fysio- että toimintaterapiassa, joten työkyvyn arviointijaksolla tämä on sovittu toimintaterapiaan kuuluvaksi.
Toistaiseksi arviointijaksoilla olleet kuntoutujat ovat liikkuneet pääosin ilman apuvälineitä, mutta koska neurologisten kuntoutujien toimintakyvyssä voi olla merkittävää vaihtelua, olisi jatkossa kiinnostavaa seurata, miten arviointijaksoilla olevat kuntoutujat suoriutuvat ehdotetuista testeistä. Jatkossa on mietittävä menetelmiä kuntoutujan subjektiivisen toimintakyvyn järjestelmälliseen kartoitukseen sekä jatkettava sekä fysioterapeuttisen arvioinnin että moniammatillisen työskentelyn kehittämistä.