Tarvitaanko lautamiehiä käräjäoikeudessa? : Maallikkotuomareiden asema ja merkitys oikeudenkäytössä

Abstract

Maallikoiden osallistumisella tuomitsemistoimintaan on maassamme pitkät perinteet. Vuoden 2009 alussa voimaan tulleessa lakiuudistuksessa lautamiesten käyttöä käräjäoikeuksien tuomioistunnoissa vähennettiin merkittävästi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lakiuudistuksen taustalla olevia perusteita sekä löytää ne syyt, joiden perusteella maallikkotuomareita edelleen käytetään ammattituomarien rinnalla oikeudenkäytössä, vaikka yhteiskunnassa muuten voimakkaasti korostetaan koulutuksen ja erikoistumisen merkitystä.

Lautamiehet saivat yksilöllisen äänioikeuden vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä. Tehtyjä tutkimuksia ja kirjallisuutta tarkastelemalla pyrittiin selvittämään, ovatko lautamiehet käyttäneet heille annettua äänioikeuttaan ja mitä vaikutuksia sillä on mahdollisesti ollut tuomioihin. Hallituksen esityksiä, tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintöä ja kirjallisuutta tutkimalla haettiin lautamiesjärjestelmää puoltavia ja sitä vastustavia perusteluja. Lainsäädännön avulla kartoitettiin lautamiehen nykyinen asema, kelpoisuusedellytykset, oikeudet ja vastuu. Toteutustapa oli siten osittain lainopillinen ja osittain empiirinen. Empiiristä puolta täydensi pienimuotoinen, keskustelutyyppinen haastatteluosio.

Lautamiesten todellista vaikutusta tuomioiden syntyyn on tutkimusten avulla vaikea selvittää. Tavallisimmin ratkaisu syntyy tuomarin ja lautamiesten yhteisissä keskusteluissa. Äänestäminen istunnoissa on erittäin harvinaista. Lautamiesten varsinainen merkitys löytyykin muualta kuin äänestysprosenteista. Suhtautuminen lautamiehiin on pitkälti arvoihin liittyvä kysymys. Lautamiesten tärkein tehtävä näyttäisikin olevan kansalaisten luottamuksen säilyttäminen oikeuslaitokseen.

Lautamiesten käytön vähentämisestä huolimatta ei näytä siltä, että lautamiesjärjestelmä lakkautettaisiin kokonaan. Lautamiesten valintatapaan kohdistuva kritiikki saattaa johtaa valintamenettelyn uudistamiseen. Myös nykyinen lautamiesten vallan ja vastuun epätasapaino vaikuttaa sen verran ongelmalliselta, että yksilöllisen äänioikeuden säilyminen ei jatkossa ole itsestään selvää. Kaikesta päätellen lautamiehet kuitenkin istuvat oikeussaleissa myös tulevaisuudessa.

The system with lay representation in our country is based on a long tradition. In the 2009 law reform, participation of lay members was substantially decreased. The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out the reasons for the law reform and the arguments why laymen are still used in jurisdiction beside professional judges although the importance of education and specialisation is strongly emphasized in our modern society.

Laymen were given an individual vote instead of the earlier collective one in the lower court reform in 1993. By considering research and literature, it was worked out if laymen have used their right to vote and what kind of influence it probably has had on the decisions of the courts. The aim of this Bachelor’s thesis was to find out arguments for and against lay representation and to bring out laymen’s existing status, qualifications, rights and responsibilities.

In the light of research, it is difficult to find out laymen’s real influence on court orders. Voting is quite unusual in sittings, and decisions are ordinarily made through discussions between the laymen and a professional judge. The attitude towards the lay system in legal decision-making is largely a matter of value. Laymen’s most important function seems to be to maintain people’s confidence in the legal system.

In spite of reducing the role of lay members, it does not look like the system with lay representation would be totally disestablished. The criticism of the way of choosing laymen can lead to renewing the procedure. The laymen’s individual right to vote may not necessarily always be a self-evident matter. From all accounts, the laymen will stay in the courtrooms also in the future.