E18-tiesuunnitelmien ja toteutuneiden rakennussuunnitelmien vertailua : välillä Paimio–Muurla ja Muurla–Lohja

Abstract

Pohjois-Euroopassa sijaitseva E18-tie on olennainen osa Pohjolan kolmiota, joka kuuluu EU:n tärkeimpien kehitettävien liikenneyhteyksien verkkoon. Suomessa E18-tie johtaa Turun ja Naantalin satamista Venäjän rajalle Vaalimaalle.

Tässä työssä vertaillaan E18 Paimio–Muurla ja Muurla–Lohja moottoritiehankkeiden tiesuunnitelmia ja toteutuneita rakennussuunnitelmia tasauksen, poikkileikkauksen ja pohjanvahvistusten osalta. Suunnitelmien vertailun avulla selvitetään myös Paimio–Muurla hankkeessa käytetyn suunnittele ja toteuta -mallin ja Muurla–Lohja hankkeessa käytetyn elinkaarimallin eroavaisuuksia sekä niiden hyötyjen ja haittojen paikkansa pitävyyttä.

Suomessa infrahankkeissa 1990-luvun puolivälissä käyttöön otettu suunnittele ja toteuta -malli sisältää hankkeen rakennussuunnittelun sekä toteuttamisen. Se on nykyään yleisin tiehankkeissa käytetyistä toteutusmuodoista.

Elinkaarimalli on ollut Suomessa käytössä 2000-luvun alusta lähtien. Se sisältää hankkeen rakennussuunnittelun, toteuttamisen, rahoituksen sekä hoidon ja ylläpidon. Tilaaja ja palveluntuottaja tekevät palvelusopimuksen, jonka aikana palveluntuottaja vastaa siitä, että tie täyttää sille asetetut vaatimukset.

Paimio–Muurla hanke oli ensimmäisiä suunnittele ja toteuta –mallilla toteutettuja hankkeita Suomessa. Tien toteuttaminen aloitettiin vuonna 1997 ja se avattiin liikenteelle vuonna 2003.

Muurla–Lohja hankkeen toteuttaminen aloitettiin vuonna 2005 ja se avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle 2009. Hankkeen palvelusopimus päättyy vuonna 2029. Hanke oli ensimmäisiä elinkaarimallilla toteutettuja hankkeita Suomessa.

Paimio–Muurla hankkeen muutoksista havaittiin, että toteutusmallin uutuudesta johtuen sen tuomia etuja ei juurikaan hyödynnetty.

Muurla–Lohja hankkeessa tehdyillä muutoksilla nopeutettiin hankkeen toteutusaikataulua. Palveluntuottaja hyödynsi toteutusmallin tuomia etuja sekä innovaatiomahdollisuuksia tehokkaasti.

European road E18 is located in Northern Europe. It is an essential part of the Nordic Triangle traffic system prioritised as important by the European Union. In Finland European road E18 runs from the ports of Turku and Naantali to the Vaalimaa border of Russia.

In this thesis the road plans and actual engineering designs of the Paimio–Muurla and Muurla–Lohja motorway projects are compared with regard to alignment, cross section and subgrade reinforcements. This comparison is then utilised to compare the design-build model and the lifecycle model used in the motorway projects.

The design-build model has been used in Finnish infrastructure projects since the mid-1990’s. It includes the design and construction of the project. Nowadays it is the most popular implementation model in road projects.

In Finland the lifecycle model has been used since the beginning of the 21st century. Engineering design, construction, maintenance and financing are included in it. The client and the service provider sign a service agreement and during the contract, the service provider sees to it that the road meets the standards determined by the client.

The Paimio–Muurla project was one of the first projects where the design-build model was used. The construction of the motorway began in 1997 and the route was opened for traffic in 2003.

The construction of the Muurla–Lohja motorway began in 2005 and the route was opened for traffic in 2009. The service agreement will expire in 2029. The project was one of the first projects where the lifecycle model was applied.

The changes made during the Paimio–Muurla project showed that the implementation model was so new that the advantages were not completely exploited in the project.

The changes made in the Muurla–Lohja project were used to accelerate the construction schedule. The advantages and innovation possibilities of the lifecycle model were used effectively by the service provider.