Ammattiopiston sisältömarkkinoinnin kehittäminen
Puukari, Toni (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002042031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002042031
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä sosiaalisen median kanavia 15–17-vuotiaat nuoret käyttävät ja mitä sisältöjä he kuluttavat. Tutkimuksen tulosten avulla oli tavoitteena luoda toimeksiantajalle ideoita sisällöistä, joita nuoret haluavaisivat seurata.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastatteluja, joihin osallistui viisi nuorta Äänekosken alueen kouluista. Haastatteluihin valikoitui niin peruskoulun kuin myös ammattiopiston opiskelijoita. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä analyysiä. Lisätietojen saamiseksi analysoitiin myös kaksi aikai-sempaa tutkimusta nuorten sosiaalisen median käyttötavoista.
Tutkimuksessa todettiin nuorten sosiaalisen median käyttötapojen olevan hyvin erilaisia vanhempaan sukupolveen verrattuna. Nuoret ovat hylänneet osan aikaisemmin suosituista kanavista ja siirtyneet uusiin kanaviin. Nuorten etsimät sisällöt heijastavat heille tärkeitä asioita. Etsityt sisällöt ovat arkielämään, koulunkäyntiin ja harrastuksiin liittyviä ohjeita. Sosiaalista mediaa käytetään ajanviettotapana. Silloin etsitään yleensä huumoria meemeistä, musiikkia artisteilta tai seurataan tubettajia. Haastateltavat kokivat, että maksetut mainokset eivät ole kohdennettu heille oikein. Mainokset koettiin ärsyttäviksi ja tunkeileviksi.
Tulosten perusteella toimeksiantajan tulisi tavoitella nuoria Instagramista ja YouTubesta. Nuorille suunnattavan sisällön tulisi olla kiinnostavaa: koulunkäyntiin, arkielämään ja jaksamiseen liittyviä ohjeita. Sisällöt tulisi esittää nuoria kiinnostavalla tavalla. Nuorille suunnattavan maksetun mainonnan tulee olla samanlaista muun nuorille suunnattavan sisällön kanssa, jotta nuoret kokisivat sen kiinnostavaksi.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastatteluja, joihin osallistui viisi nuorta Äänekosken alueen kouluista. Haastatteluihin valikoitui niin peruskoulun kuin myös ammattiopiston opiskelijoita. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä analyysiä. Lisätietojen saamiseksi analysoitiin myös kaksi aikai-sempaa tutkimusta nuorten sosiaalisen median käyttötavoista.
Tutkimuksessa todettiin nuorten sosiaalisen median käyttötapojen olevan hyvin erilaisia vanhempaan sukupolveen verrattuna. Nuoret ovat hylänneet osan aikaisemmin suosituista kanavista ja siirtyneet uusiin kanaviin. Nuorten etsimät sisällöt heijastavat heille tärkeitä asioita. Etsityt sisällöt ovat arkielämään, koulunkäyntiin ja harrastuksiin liittyviä ohjeita. Sosiaalista mediaa käytetään ajanviettotapana. Silloin etsitään yleensä huumoria meemeistä, musiikkia artisteilta tai seurataan tubettajia. Haastateltavat kokivat, että maksetut mainokset eivät ole kohdennettu heille oikein. Mainokset koettiin ärsyttäviksi ja tunkeileviksi.
Tulosten perusteella toimeksiantajan tulisi tavoitella nuoria Instagramista ja YouTubesta. Nuorille suunnattavan sisällön tulisi olla kiinnostavaa: koulunkäyntiin, arkielämään ja jaksamiseen liittyviä ohjeita. Sisällöt tulisi esittää nuoria kiinnostavalla tavalla. Nuorille suunnattavan maksetun mainonnan tulee olla samanlaista muun nuorille suunnattavan sisällön kanssa, jotta nuoret kokisivat sen kiinnostavaksi.