Restonomiopiskelijoiden käsityksiä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoista
Tuomisalo, Teemu (2011)
Tuomisalo, Teemu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188414
Tiivistelmä
Yrittäjyys on nykyään suosittu aihe, eikä syyttä sillä se on merkittävä talouskasvun ja työllisyyden lähde. Se korostuu etenkin nyt, kun suuremmat yritykset ovat alkaneet siirtää toimintaansa maihin, joissa tuotantokustannukset ovat huomattavasti pienempiä.
Yrittäjyyden edistämisessä esille nousee erityisesti koulutus. Sitä pidetäänkin yleisesti ottaen tärkeimpänä työkaluna yrittäjyyden lisäämisessä ja kehittämisessä maassamme. Yrittäjyyden tavoitteet onkin lisätty kaikille koulutustasoillemme, mukaan lukien korkeakouluihin.
Tavoitteet yrittäjyydestä ovat usein asetettu lukumäärällisiksi, mutta ne tarjoavat vain yhden näkökulman asiaan. Tässä opinnäytetyössä tavoitteeksi asetettiin se, miten restonomiopiskelijat kokevat HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tarjoaman yrittäjyyskoulutuksen, jotta mukaan saataisiin mahdollisesti uusi ulottuvuus. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä syksyn 2009 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 144 HAAGA-HELIAn restonomiopiskelijaa.
HAAGA-HELIA ei itsessään profiloitunut yrittäjälähtöiseksi korkeakouluksi, vaan se koettiin koko ammattikorkeakoulujärjestelmän vahvuudeksi. HAAGA-HELIAn yrittäjälähtöisyydellä ei voida myöskään katsoa olleen merkitystä kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden oppilaitoksen valinnassa. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että yrittäjyyskoulutukseen ja sen opetukseen ollaan tyytyväisiä, mutta myös kehitettävää opiskelijoiden mielestä olisi ja sitä toivotaan joissain määrin myös lisää. Mitä tulee yrittäjyysopintojen sisällyttämisestä tutkintoon, niin viesti kyselyyn osallistuneilta opiskelijoilta oli selvä: yrittäjyyskoulutuksen halutaan edelleen olevan osa restonomiopiskelijoiden yhteisiä opintoja, jota voidaan tarvittaessa syventää.
Vaikka HAAGA-HELIA koettiin yrittäjyyttä tukevana korkeakouluna, ei tällä ollut suoraa vaikutusta opiskelijoiden yrittäjyysaktiivisuuteen. Tosin vapaaehtoisesti yrittäjyysopintoja suorittavien opiskelijoiden todennäköisyys yrittäjätoimintaan oli moninkertainen verrattuna opiskelijoihin, jotka eivät yrittäjyysopintoja olleet vapaaehtoisesti suorittaneet.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat näkivät, että koulutuksen ulkopuolisella elämällä on suurempi vaikutus mahdolliseen yrittäjyyteen, kuin itse koulutuksella. Yrittäjyyteen liitetty epävarmuus, kuten monessa muussakin tutkimuksessa, koettiin suurimmaksi esteeksi mahdolliselle yrittäjyydelle. Koulumme suurimpia haasteita onkin juuri tuon yrittäjyyden ympärillä pyörivän epävarmuuden kitkeminen
Yrittäjyyden edistämisessä esille nousee erityisesti koulutus. Sitä pidetäänkin yleisesti ottaen tärkeimpänä työkaluna yrittäjyyden lisäämisessä ja kehittämisessä maassamme. Yrittäjyyden tavoitteet onkin lisätty kaikille koulutustasoillemme, mukaan lukien korkeakouluihin.
Tavoitteet yrittäjyydestä ovat usein asetettu lukumäärällisiksi, mutta ne tarjoavat vain yhden näkökulman asiaan. Tässä opinnäytetyössä tavoitteeksi asetettiin se, miten restonomiopiskelijat kokevat HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tarjoaman yrittäjyyskoulutuksen, jotta mukaan saataisiin mahdollisesti uusi ulottuvuus. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä syksyn 2009 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 144 HAAGA-HELIAn restonomiopiskelijaa.
HAAGA-HELIA ei itsessään profiloitunut yrittäjälähtöiseksi korkeakouluksi, vaan se koettiin koko ammattikorkeakoulujärjestelmän vahvuudeksi. HAAGA-HELIAn yrittäjälähtöisyydellä ei voida myöskään katsoa olleen merkitystä kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden oppilaitoksen valinnassa. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että yrittäjyyskoulutukseen ja sen opetukseen ollaan tyytyväisiä, mutta myös kehitettävää opiskelijoiden mielestä olisi ja sitä toivotaan joissain määrin myös lisää. Mitä tulee yrittäjyysopintojen sisällyttämisestä tutkintoon, niin viesti kyselyyn osallistuneilta opiskelijoilta oli selvä: yrittäjyyskoulutuksen halutaan edelleen olevan osa restonomiopiskelijoiden yhteisiä opintoja, jota voidaan tarvittaessa syventää.
Vaikka HAAGA-HELIA koettiin yrittäjyyttä tukevana korkeakouluna, ei tällä ollut suoraa vaikutusta opiskelijoiden yrittäjyysaktiivisuuteen. Tosin vapaaehtoisesti yrittäjyysopintoja suorittavien opiskelijoiden todennäköisyys yrittäjätoimintaan oli moninkertainen verrattuna opiskelijoihin, jotka eivät yrittäjyysopintoja olleet vapaaehtoisesti suorittaneet.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat näkivät, että koulutuksen ulkopuolisella elämällä on suurempi vaikutus mahdolliseen yrittäjyyteen, kuin itse koulutuksella. Yrittäjyyteen liitetty epävarmuus, kuten monessa muussakin tutkimuksessa, koettiin suurimmaksi esteeksi mahdolliselle yrittäjyydelle. Koulumme suurimpia haasteita onkin juuri tuon yrittäjyyden ympärillä pyörivän epävarmuuden kitkeminen