Kotiuttamisen kehittäminen Porin perusturvassa ja sen yhteistoiminta-alueilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Porin Perusturvan ja yhteistoiminta-alueiden kotiutuksen käytäntöjä. Tavoitteena oli laatia ehdotelma siitä, miten kotiuttamista kannattaa kehittää. Porin Perusturvassa ja sen yhteistoiminta-alueilla oli noussut tarve kotiuttamisen kehittämiselle siinä havaittujen ongelmien vuoksi. Erityisesti viikonloppuja edeltäviin perjantaipäiviin painottuva kotiuttaminen koettiin vaikeaksi. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että kotiuttamisen onnistuminen on tärkeää muun muassa siitä syystä, että laitoshoidon pitkittyminen lisää pitkäaikaishoitoon joutumisen riskiä. Lisäksi erityisesti erikoissairaanhoito on lyhentänyt hoitoaikoja, mikä asettaa kotiuttamisen toimivuudelle uudenlaisia haasteita.

Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin (N=5 ) keväällä 2010. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluin, joihin osallistui yhteensä 25 henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.

Haastateltavat katsoivat kotiutuksen alkavan vasta siinä vaiheessa, kun sairaalasta ilmoitettiin asiakkaan kotiin palaamisesta. Ilmoitukset sairaalasta tulivat usein liian myöhään, jolloin asiakkaiden kotiutumisia jouduttiin siirtämään. Kotikäynneillä ei ollut ajallisesti mahdollisuus hoitaa yllättäen tulevia kotiutumisia. Useilla alueilla kotiutuksia ei ennakoitu millään tavalla. Sairaaloissa pidettäviä hoitokokouksia järjestettiin harvoin. Hoitotyön kirjaamisen sisältö ja rakenne vaihtelivat alueittain. Kotona hoidettavat asiakkaat olivat myös huonompikuntoisia kuin aikaisemmin. Erityisen vahvasti tuloksista nousi lääkepoikkemien esiintyminen kotiutusten yhteydessä. Tuloksista nousi esiin myös paljon hyvin toimivia käytäntöjä. Hyvin toimivat käytännöt vaihtelivat alueittain.

Tulosten pohjalta kehittämisehdotuksiksi esitettiin lääkehoidon ja viestinnän kehittämistä. Kuntouttavan työotteen lisääminen katsottiin myös tärkeäksi. Erityisesti asiakasturvallisuuden, hoidon jatkuvuuden sekä yhdenmukaisen toiminnan näkökulmasta kotiuttamista ehdotettiin mallinnettavaksi.

Purpose of this thesis was to develop and study how well the Pori’s and co-operation areas homing practices are working. The aim was to find out suggestions how repatriation should be developed. Pori’s Basic Security and its cooperation areas had increased the need for repatriation of the development of the identified problems. In particular, the Friday preceding the weekend dates, with emphasis on repatriation was considered to be difficult. In the previous study made, it was known that it is important to the success of the repatriation, including the fact that prolonged institutionalization increases the risk of needing long-term care. Moreover, the specialized health care has made the treatment times shorter, which puts the repatriation of the functioning of the new kinds of challenges.

The study was conducted as an action research. The data were collected by using group interviews (N = 5) in the spring of 2010. The group interviews were conducted with a total of 25 people. The interviews were conducted as theme interviews. The data were analyzed using content analysis.

Discharge was considered to begin at the stage when the hospital informed the client to return home. Reports from the hospital often come too late, what means in many cases that the customer’s home return will be delayed. There are no possibilities to arrange home visit in short notice. In several areas, withdrawals are not planned in any way. When hospital is making the decision that customer will return home, it’s not very common to keep meeting and evaluate the customer’s situation. Nursing documentation content and structure vary from region to region. Customers’ having home care was noticed to be worse shape than before. Presence of medication mistakes caused by various reasons can be noticed from the results. Results was also raised a lot of well-established practices. A well-functioning practice varied by region.

Further development of medical treatment and communication was presented in this thesis. Rehabilitative approach to work was also considered as important factor. In particular, customer safety, continuity of care and consistency point of view, the repatriation of proposed allocation to the model.

Key words: Aging and older people, alcohol dementia, withdrawal, and home care, local services