Syöpäkuntoutujan elämänhallinta kuntoutukseen tullessa FACT-G-mittarilla arvioituna

Abstract

Suomessa syöpäpotilaiden ennuste on kansainvälisesti arvioiden erittäin hyvä, kuitenkaan syöpäkuntoutus ei ole samalla tasolla muun hoidon kanssa. Erilaisille syöpäkuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille on lisääntyvää tarvetta tulevaisuudessa, sillä syöpään sairastuneiden ja siitä selviytyvien määrä on kasvussa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvien syöpäkuntoutujien elämänhallintaa kuntoutukseen tullessa FACT-G-mittarin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli syöpäpotilaan kuntoutuksen kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektia ”Syöpäkuntoutujien kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010–2011)”. Tutkimuksen aineisto hankittiin FACT-G-kyselylomakkeella vuosina 2009 ja 2010. Kyselyyn vastasi 380 (=n) syöpäkuntoutujaa, jotka osallistuivat LSSY:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille. Syöpäkuntoutujat vastasivat kyselyyn kurssien alussa. FACTG- mittari sisältää 27 väittämää jaettuna neljään eri osa-alueeseen: fyysinen hyvinvointi, sosiaalinen ja perheen hyvinvointi, tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin PASW Statistics 18 -ohjelmalla. Työn tulosten perusteella elämänhallinnan osa-alueista fyysinen sekä sosiaalinen ja perheen hyvinvointi koettiin parhaimmiksi, kun taas tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi koettiin näitä heikoimmiksi. Väittämistä selkeästi huonoimpana syöpäkuntoutujat kokivat tyytyväisyyden sukupuolielämään. Alhaisimmaksi elämänhallintansa kokivat kantasolusiirtopotilaiden parikursseille osallistuneet ja korkeimmaksi lasten ja nuorten kursseille osallistuneet. Syöpäkuntoutujien elämänhallinta oli yhteneväinen syöpään sairastuneiden kansainvälisten viitearvojen kanssa, lukuun ottamatta tunne-elämää. Syöpäkuntoutusta kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota syöpäkuntoutujien seksuaalisuuden tukemiseen sekä terveydentilan heikkenemisen pelon ja voimattomuuden tunteen voittamiseen. Koska naisia ja rintasyöpää sairastavia oli suurin osa vastaajista, voidaan tutkimuksen tuloksia hyödyntää erityisesti rintasyöpäkursseja kehitettäessä.

In Finland the cancer patients’ prognoses are internationally estimated very good, however cancer rehabilitation is not at the same level with the rest of the cancer care. There is an increasing demand for the cancer rehabilitation and adaptation training courses because the number of cancer patients and cancer survivors is rising. The aim of this thesis was to assess the quality of life of cancer rehabilitees participating in the rehabilitation and adaptation training courses using the FACT-G questionnaire. The objective of this study was to develop cancer rehabilitation. The thesis was part of the project “The evaluation of the effectiveness of cancer rehabilitation (2010–2011)” between the Cancer Association of South-Western Finland and Turku University of Applied Sciences. The data for this study were collected using the FACT-G questionnaire during 2009 and 2010. The questionnaires were completed by 380 cancer rehabilitees in the beginning of the rehabilitation and adaptation training courses. FACT-G questionnaire includes 27 items divided into four quality of life domains: physical, social and family, emotional and functional well-being. Data were analyzed statistically using the PASW Statistics 18 program. Based on the results of this study the physical well-being and the social and family well-being were perceived as the best quality of life domains. The emotional and the functional well-being were perceived inferior to the other two domains. As the lowest item cancer rehabilitees perceived the satisfaction to sexuality. Rehabilitees who participated in the stem cell transplantation patients’ couple courses had the lowest quality of life and those who participated in the children and adolescents’ courses had the highest quality of life. The quality of life of the cancer rehabilitees in this study was congruent with the international normative data for adult cancer patients apart from emotional well-being. When developing cancer rehabilitation, special attention should be paid to support cancer rehabilitees’ sexuality and to encourage them to overcome the fear of condition getting worse and the feeling of a lack of energy. The results of this study can be utilized especially when developing breast cancer courses because the major part of the respondents was women suffering from breast cancer.