Vanhojen metsäteiden kuntotarkastus Urjalan kunnan alueella sekä kysely teiden hoidosta, käytöstä ja perusparannustarpeesta
Närvänen, Simo (2011)
Närvänen, Simo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259594
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida yli 20-vuotiaiden metsäteiden kuntoa lähinnä perusparannustarpeen selvittämiseksi. Kohdealueeksi valittiin Urjalan kunta ja ennen vuotta 1990 metsänparannusvaroin rakennetut metsätiet. Arviointia varten laadittiin kuntotarkastuslomake, jossa tarkasteltiin tien toimivuuteen ja kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastettiin satunnaisotannalla 87 rummun kunto. Tarkoituksena oli myös luoda toimintamalli, jota voidaan käyttää laajemmallakin alueella. Selvästi perusparannuksen tarpeessa olevien teiden toimitsijoille lähetettiin kyselylomake tiekunnan toiminnasta. Kyselylomakkeen mukana lähetettiin metsäkeskuksen esitteet tienhoidosta ja perusparannuksen rahoitusmahdollisuuksista. Kuntotarkastuksen tuloksia on tarkoitus käyttää metsäkeskuksen palveluiden markkinoinnissa.
Kolmasosa teistä oli erinomaisessa kunnossa. Parhaassa kunnossa olivat tiet, joilla oli paljon osakkaita ja metsäliikenteen lisäksi paljon muuta liikennettä. Noin puolet teistä oli välittömän perusparannuksen tarpeessa. Niiden hoitotoimet oli laiminlyöty, eivätkä tiet olleet nykyisen puunkorjuukaluston vaatimassa kunnossa ainakaan sulan maan aikana. Arvioitavia osa-alueita verrattiin Metsäteho Oy:n Metsätieohjeiston normeihin. Mittauskelpoiset osa-alueet jaoteltiin normien mukaisiin ja puutteellisiin, arvioihin perustuvat osa-alueet kolmiportaisella asteikolla (hyvä, tyydyttävä ja puutteellinen). Kuntotarkastuksen toimintamalli soveltuu hyvin laajempaankin käyttöön. Runsas sanallinen arviointi ja valokuvat helpottavat kunnon arviointia myöhemmässä vaiheessa.
Kyselyn kohdistaminen passiivisimpiin tiekuntiin ei tuottanut toivottua kiinnostusta. Puolet kyselyn saaneista palautti kyselylomakkeen. Kukaan vastanneista tiekuntien toimitsijoista ei ollut kiinnostunut metsätien perusparannuksesta tai ulkopuolisista tiekuntien hallintopalveluista. Puhelimitse ja henkilökohtaisesti tapahtuvaa neuvontaa on jatkossa kehitettävä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden luominen tiekuntien hallintopalveluissa ja tienhoitotöissä parantaa toivottavasti jatkossa metsäteiden kuntoa.
Kolmasosa teistä oli erinomaisessa kunnossa. Parhaassa kunnossa olivat tiet, joilla oli paljon osakkaita ja metsäliikenteen lisäksi paljon muuta liikennettä. Noin puolet teistä oli välittömän perusparannuksen tarpeessa. Niiden hoitotoimet oli laiminlyöty, eivätkä tiet olleet nykyisen puunkorjuukaluston vaatimassa kunnossa ainakaan sulan maan aikana. Arvioitavia osa-alueita verrattiin Metsäteho Oy:n Metsätieohjeiston normeihin. Mittauskelpoiset osa-alueet jaoteltiin normien mukaisiin ja puutteellisiin, arvioihin perustuvat osa-alueet kolmiportaisella asteikolla (hyvä, tyydyttävä ja puutteellinen). Kuntotarkastuksen toimintamalli soveltuu hyvin laajempaankin käyttöön. Runsas sanallinen arviointi ja valokuvat helpottavat kunnon arviointia myöhemmässä vaiheessa.
Kyselyn kohdistaminen passiivisimpiin tiekuntiin ei tuottanut toivottua kiinnostusta. Puolet kyselyn saaneista palautti kyselylomakkeen. Kukaan vastanneista tiekuntien toimitsijoista ei ollut kiinnostunut metsätien perusparannuksesta tai ulkopuolisista tiekuntien hallintopalveluista. Puhelimitse ja henkilökohtaisesti tapahtuvaa neuvontaa on jatkossa kehitettävä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden luominen tiekuntien hallintopalveluissa ja tienhoitotöissä parantaa toivottavasti jatkossa metsäteiden kuntoa.