Direktsådd av höstvete : Övervintring och vatteninfiltration

Abstract

Vid odling av höstvete är grödans övervintring den faktor som mest av alla avgör avkastningen och därmed lönsamheten. Denna studie gjordes för att utreda hur direktsådden som etableringsmetod påverkar höstvetets övervintring, jämfört med led som såddes i anslutning till plöjning och traditionell såbäddsberedning. Som en förklarande variabel uppmättesvatteninfiltrationen i de direktsådda respektive plöjda fälten.

Försöket anlades hösten 2009 på Västankvarn försöksgård i södra Finland, där två fält såddes med en släpbillssåmaskin i plöjd vall, medan två fält såddes med en direktsåmaskin direkt i vallstubben. Vallen hade tidigare avslutats med glyfosat. Samtidigt gjordes försök i infiltrationen av vatten i fältet.

På hösten grodde de plöjda leden något bättre än de direktsådda. Skillnaden på vatteninfiltrationen mellan leden var däremot stor: Då vattnet infiltrerades på några sekunder i de plöjda leden, hade vattnet i somliga direktsådda rutor inte infiltrerats i marken ens efter cirka en timme.

De plöjda leden övervintrade samtidigt mycket sämre än de direktsådda. Skillnaden var markant: medan plantantalet var ganska nära det samma på våren som på hösten i direktsådda led, hade vissa rutor i det plöjda ledet glesnat ut kraftigt. Vatteninfiltrationen hade utjämnats till våren, så att det bara tog en aning längre tid för vattnet att infiltreras i marken i de direktsådda än i de plöjda leden.

Tillsammans med en utpräglat torr vår ledde detta till att grödan utvecklades bättre i de direktsådda leden.

Talvehtiminen on syysvehnän viljelyssä tärkein tekijä sadon ja kannattavuuden kannalta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten suorakylvö vaikuttaa vehnän talvehtimiseen, verrattuna kynnettyihin ja kylvöalustettuihin perustusmenetelmiin. Selittävänä muuttujana mitattiin veden imeytyminen maahan sekä suorakylvetyillä että kynnetyillä lohkoilla. Koe perustettiin syksyllä 2009 Västankvarnin koetilalla Etelä- Suomessa, jossa kaksi lohkoa kylvettiin laahavannaskylvökoneella kynnettyyn nurmeen ja toiset kaksi lohkoa kylvettiin suorakylvökoneella nurmen sänkeen. Nurmi oli tätä ennen lopetettu glyfosaatilla. Samalla mitattiin veden imeytyminen maahan. Kynnetyt lohkot itivät syksyllä jonkin verran suorakylvettyjä paremmin. Veden imeytymisessä taas oli suuria eroja lohkojen välillä. Veden imeytyessä muutamassa sekunnissa kynnettyihin lohkoihin, ei vesi joillakin suorakylvetyillä koeruuduilla ollut imeytynyt vielä tunninkaan jälkeen. Kynnetyt lohkot talvehtivat paljon suorakylvettyjä heikommin. Ero oli huomattava: oraslukumäärän ollessa keväällä lähes syksyn tasolla suorakylvetyillä lohkoilla, olivat jotkut ruudut kynnetyillä lohkoilla harventuneet rajusti. Veden imeytyminen oli tasoittunut kevääseen mennessä, joten se kesti suorakylvetyillä lohkoilla vain hetken kauemmin kuin kynnetyillä. Yhdessä erittäin kuivan kevään kanssa tämä johti siihen että suorakylvetyt lohkot talvehtivat paremmin.

Winter survival is the key factor of yield and economy in cultivation of winter wheat. This study was made to analyze how no-till drilling as an establishing method effects the winter survival of winter wheat, in comparison to ploughing and traditional seedbed preparation. In fall 2009, an experiment was set up on Västankvarn research farm in Southern Finland, in which two fields were established with a Suffolk coulter drill in ploughed grassland, while two fields were drilled directly into the grassland with a no-till drill. The grassland had been killed earlier by spraying glyphosate on it. Simultaneously an experiment was made in the infiltration of water into the fields. In fall, the ploughed fields sprouted somewhat better than the no-tilled. However, there was a significant difference in water infiltration between the fields. While the water was infiltrated into the ploughed fields in a matter of seconds, the water had not been infiltrated into some of the no-till drilled fields an hour after the experiment was conducted. The winter-kill rate was a lot higher in the ploughed fields. The difference was significant: while the number of plants in the no-tilled fields in spring was almost the same as in fall, the plant count on the ploughed fields had been reduced significantly. The water infiltration had been equalized by spring and the infiltration was only a little bit faster in the ploughed fields. Together with a dry spring this conduced to the better winter survival of the no-till drilled fields.