Revision och verksamhetsgranskning enligt den nya bostadsaktiebolagslagen

Abstract

Den nya bostadsaktiebolagslagen trädde i kraft i juli 2010. Med sig förde den nya regler kring revision och verksamhetsgranskning i bostadsaktiebolag. I mitt arbete utreds vad som sägs i lagen angående revision och verksamhetsgranskning i dessa bolag och utreds begrepp kring dessa. Vidare behandlas också bl.a. vederlag och vad som krävs för att titulera sig revisor idag, eftersom det nära anknyter till ämnet.

Undersökningens mål var att få reda på hur bostadsaktiebolag i regionen har valt att ordna sin revision eller verksamhetsgranskning och samtidigt ta reda på vilka konsekvenser den nya lagen har haft för tre olika yrkesgrupper, d.v.s. disponenter, revisorer och verksamhetsgranskare.

Undersökningen var kvalitativ och bestod av tre intervjuer där alla ovannämnda yrkesgrupper fanns representerade. Resultatet av undersökningen blev att den nya lagen har medfört en hel del huvudbry men ändå inte inverkat så mycket på sysselsättningen bland revisorer och verksamhetsgranskare. För disponenter har arbetsmängden dock utökats en del. Utbudet på revisorer täcker inte helt efterfrågan i regionen men det finns heller ingen akut brist på revisorer. De flesta bostadsaktiebolag har valt att anlita verksamhetsgranskare i de fall då revisor inte krävs, men ingen av de intervjuade skulle rekommendera att ett bostadsaktiebolag anlitar en lekman till att utföra verksamhetsgranskningen.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan heinäkuussa 2010. Laki toi mukanaan uusia menetelmiä tilintarkastukseen sekä toiminnantarkastukseen. Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää, mitä uusi laki sanoo tilin- ja toiminnantarkastuksesta, sekä mitä määräykset käytännössä tarkoittavat. Olen myös tarkastellut esim. vastikkeita sekä sitä, millaista koulutusta KHT- tai HTM-tilintarkastajan pätevyys vaatii.

Tutkimus koostuu haastatteluista tilintarkastajan, toiminnantarkastajan sekä isännöitsijän kanssa. Työssä selvitetään kumpaa tarkastusmuotoa Raaseporin alueen asunto-osakeyhtiöt suosivat, tilintarkastusta vai toiminnantarkastusta. Olen myös kiinnittänyt huomiota tilintarkastajien määrän riittävyyteen sekä siihen, miten uusi laki vaikuttaa tilintarkastajien, toiminnantarkastajien sekä isännöitsijöiden tehtäviin.

Tutkimuksen tulosten mukaan alueella on liian vähän tilintarkastajia, mutta tarve ei ole ainakaan vielä hälyttävä. Laki on lisännyt jonkin verran isännöitsijöiden työmäärää. Asunto-osakeyhtiöt, joissa tilintarkastusta ei vaadita, ovat yleensä valinneet toiminnantarkastuksen. Kukaan haastatelluista henkilöistä ei kuitenkaan halunnut suositella maallikkotarkastajaa toiminnantarkastajaksi.

This is a study about the new legislation for housing companies with focus on auditing and inspection of operation. The purpose of this work is to take a look at the new legislation that came into force in July 2010, and its effects on the practices of auditing and inspection of operation in housing companies. The qualifications of CGR- and GRM-auditors are also explained, as well as concepts such as maintenance charges. The thesis is based on three interviews, with an auditor, an operation inspector and a house manager. I wanted to find out if there are enough auditors in the region to meet the demands and how the housing companies have chosen to take care of their auditing. The results show that there are not quite enough auditors to meet the demand although most housing companies have chosen to hire an operation inspector when possible. The new legislation has not significantly increased the work load for auditors or operation inspectors, but for the house managers the new legislation has meant additional duties. None of the interviewed persons would recommend a housing company to hire a lay operation inspector.