Lähiruuan käytön mahdollisuudet julkisissa ruokapalveluissa : Case: Parkanon kaupungin ruokapalvelut

Abstract

Lähiruuan käytön uskotaan nousevan ja siitä puhutaan jo trendinä. Lähiruuan määrittely luo hankaluuksia, käytännössä se tarkoittaa paikallista ruokaa tai lähialueella tuotettua ruokaa. Suomalaisesta ruuasta voidaan puhua myös lähiruokana. Julkisissa ruokapalveluissa hankintoja säätelee hankintalaki, joka jarruttaa myös lähiruuan käyttöä, sillä hankintakriteerinä paikallisuuden käyttö on kiellettyä.

Lähiruuan nauttiminen kouluruokailussa opettaisi jo lapsille, miten tärkeää on huomioida ruuan alkuperä sekä siitä seuraavat vaikutukset. Maaseudun elinvoimaisuus, työllisyys, sesongin raaka-aineet, kestävä kehitys sekä ruuan maistuvuus ovat osa lähiruuan tärkeitä tuntomerkkejä.

Työssä selvitettiin, käytetäänkö raaka-ainevalinnoissa lähiruokatuotteita ja onko tulevaisuudessa mahdollisuus käytön lisäämiseen. Työssä kartoitettiin myös esimiesten mielipiteitä lähiruuasta. Lähiruuan käytön mahdolliset esteet selvitettiin. Ruokalistan ravitsemuksellisuus otettiin huomioon sekä haastateltavien taustatiedot. Toimeksiantaja oli Parkanon Keskustan koulun keittiö.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Teemahaastattelu oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: taustatietoihin, lähiruokaan sekä ravitsemuksellisuuteen.

Haastatteluun osallistuivat kaikki viisi Parkanon ruokahuollon esimiestä. Haastattelut tehtiin kunkin esimiehen työpaikalla tammikuussa 2011. Haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto litteroitiin.

Kaikilla haastateltavilla oli positiivinen suhtautuminen lähiruokaa kohtaan ja kiinnostusta tarjota sitä asiakkaille. He totesivat, että lähiruokatuottajat eivät pysty toimittamaan niin suuria määriä raaka-aineita, mitä he tarvitsisivat. Suurin este lähiruuan käytölle oli hinta. Tulevaisuus nähtiin niin haasteena kuin mahdollisuutenakin. Ruokalista oli suunniteltu monipuolisesti ravitsemuksellisuus huomioiden. Kaikissa toimipisteissä oli sama, kuuden viikon kiertävä ruokalista.

The consumption of local food products is believed to be increasing and it is already called a trend. The defining of local food is difficult because in practice it means regional food or food produced in the neighbouring area. Finnish food can also be called local food in the whole Finland. In the public sector of food supplies are decreed by law about purchasing which slows down the consumption of local food, because regionality as a criterion of purchasing is forbidden.

Having local food in school would teach to children how important it is to pay attention to the origin of the food and the consequences of that. The vitality of the countryside, employment, seasonal raw materials, sustainable development and the taste of food are important characteristics of local food.

The current use of local food products and possibilities to increase their use as raw material were studied in the thesis. Also the superiors opinions of the local food were studied. Eventual obstacles were also clarified. The nutritional value of the menu and the interviewees´ backgrounds were considered. The client was the Kitchen of Parkano Central School. The research material was collected by theme interview. The interview was divided into three sectors: backgrounds, local food and nutrition.

All five superiors of the Parkano food service participated in the interview, Interviews were made at everyone’s workplace in January 2011. The interviews were recorded and the material was transcribed.

All the interviewees had a positive concern for local food and all of them were interested in serving it to their customers. They stated that the producers of local food are not able to deliver as large amounts of raw material as they would need The biggest problem of the usage of local food is the price. The future was seen as a challenge as well as a possibility. The menu was planned many-sided considering the nutrition. In all of the places of business there was the same six weeks´ cyclic menu.