Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen
Jaakkola, Hannamari (2010)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010405
Tiivistelmä
Sokerijuurikas (Beta vulgaris L. var altissima Döll) on melko nuori viljelykasvi verrattuna esimerkiksi vehnään. Tässä opinnäytetyössä on selvitetty, miten eri ravinteet vaikuttavat sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen. Sokerijuurikkaan tarvitsemat, tärkeät pääravinteet ovat: typpi, fosfori, kalium, natrium, kalsium, magnesium sekä rikki. Lisäksi juurikas tarvitsee mangaania, booria sekä rautaa, jotka ovat hivenravinteita.
Hyvä juurikassadon tekninen laatu parantaa sekä viljelijän, että tehtaan tulosta. Sokerijuurikkaan tekninen laatu tarkoittaa kaikkia niitä juurikkaan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sokerin valmistusprosessin eri vaiheisiin sekä juurikkaasta saatavaan sokerin määrään. Sokeripitoisuus on kuitenkin vain yksi mitattavista; juurikkaan teknisistä laatutekijöistä. Muita sadosta mitattavia laatutekijöitä ovat: aminotyppi-, kalium- ja natriumpitoisuus, sillä erotuksella, että kolme viimeksi mainittua heikentävät laatua ja vastaavasti sokeripitoisuus parantaa sitä.
Lannoittaminen on olennainen osa sokerijuurikkaan viljelyä. Kasvi ottaa osan ravinteista maaperästä, mutta niiden määrä ei kuitenkaan ole riittävä. Pystyäkseen tuottamaan määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon on juurikkaan ravinteiden tasapainoinen saanti varmistettava lannoituksella. Lannoituksen suunnittelu perustuu kasvin tarpeeseen. Lannoituksen suunnittelussa on otettava huomioon juurikkaalla typen ja fosforin vuosittaisissa käyttömäärissä ympäristötukiehtojen rajoitteet.
Nykyään viljely on keskittynyt sokeritehtaan läheisyyteen, koska pitkä kuljetusmatka tehtaalle lisää kustannuksia ja siten alentaa viljelyn kannattavuutta. Sokerijuurikkaan viljelyllä on Suomessa vahvat perinteet ja sokerijuurikasta tutkitaan Suomessa aktiivisesti. Tästä syystä on oletettavaa, että sokerijuurikkaan laatu tulee tulevaisuudessa paranemaan entisestään.
Sugar beet is a quite young agricultural plant compared to for example wheat. Despite this the plant has been studied and refined a lot. This thesis studied the effects of nutrients to sugar beets sucrose accumulation. The main nutrients of sugar beet are: nitrogen, phosphorus, potassium, sodium nitrate, calcium, magnesium and sulphur. In addition to these the sugar beet needs manganese, boron, and iron.
The main goal of refining sugar beet is not only to achieve high sucrose accumulation but to create good crop too. The high sucrose accumulation is one of the sugar beets quality factor. In Finland the two reasons for sucrose accumulation development are refining seeds and increased expertise of farmers. Also weather conditions have an impact on sucrose accumulation.
Fertilisation is a key factor in sugar beet cultivation. The plant gets its nutrients from the soil, but the amount of nutrition is not high enough in the soil. That is why many different fertilisers have been developed to answer farmer’s needs. There are also different ways of fertilize. That’s why farmers have to choose the best methods for the current situation. When choosing fertilisation methods farmers need to take into consideration which nutrients the plant needs because different nutrients move differently in the plant.
The future of sugar beet is dependent on the decisions made in EU. The goal is to secure sugar beet cultivation in Finland. It is possible that the cultivation is centered near the sugar factories because one of the biggest challenges in cultivation is transporting sugar beets to the factory. Every year many studies are conducted in Finland to improve the different factors of the plant. That is why the quality of the plant may improve in the future.
Hyvä juurikassadon tekninen laatu parantaa sekä viljelijän, että tehtaan tulosta. Sokerijuurikkaan tekninen laatu tarkoittaa kaikkia niitä juurikkaan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sokerin valmistusprosessin eri vaiheisiin sekä juurikkaasta saatavaan sokerin määrään. Sokeripitoisuus on kuitenkin vain yksi mitattavista; juurikkaan teknisistä laatutekijöistä. Muita sadosta mitattavia laatutekijöitä ovat: aminotyppi-, kalium- ja natriumpitoisuus, sillä erotuksella, että kolme viimeksi mainittua heikentävät laatua ja vastaavasti sokeripitoisuus parantaa sitä.
Lannoittaminen on olennainen osa sokerijuurikkaan viljelyä. Kasvi ottaa osan ravinteista maaperästä, mutta niiden määrä ei kuitenkaan ole riittävä. Pystyäkseen tuottamaan määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon on juurikkaan ravinteiden tasapainoinen saanti varmistettava lannoituksella. Lannoituksen suunnittelu perustuu kasvin tarpeeseen. Lannoituksen suunnittelussa on otettava huomioon juurikkaalla typen ja fosforin vuosittaisissa käyttömäärissä ympäristötukiehtojen rajoitteet.
Nykyään viljely on keskittynyt sokeritehtaan läheisyyteen, koska pitkä kuljetusmatka tehtaalle lisää kustannuksia ja siten alentaa viljelyn kannattavuutta. Sokerijuurikkaan viljelyllä on Suomessa vahvat perinteet ja sokerijuurikasta tutkitaan Suomessa aktiivisesti. Tästä syystä on oletettavaa, että sokerijuurikkaan laatu tulee tulevaisuudessa paranemaan entisestään.
Sugar beet is a quite young agricultural plant compared to for example wheat. Despite this the plant has been studied and refined a lot. This thesis studied the effects of nutrients to sugar beets sucrose accumulation. The main nutrients of sugar beet are: nitrogen, phosphorus, potassium, sodium nitrate, calcium, magnesium and sulphur. In addition to these the sugar beet needs manganese, boron, and iron.
The main goal of refining sugar beet is not only to achieve high sucrose accumulation but to create good crop too. The high sucrose accumulation is one of the sugar beets quality factor. In Finland the two reasons for sucrose accumulation development are refining seeds and increased expertise of farmers. Also weather conditions have an impact on sucrose accumulation.
Fertilisation is a key factor in sugar beet cultivation. The plant gets its nutrients from the soil, but the amount of nutrition is not high enough in the soil. That is why many different fertilisers have been developed to answer farmer’s needs. There are also different ways of fertilize. That’s why farmers have to choose the best methods for the current situation. When choosing fertilisation methods farmers need to take into consideration which nutrients the plant needs because different nutrients move differently in the plant.
The future of sugar beet is dependent on the decisions made in EU. The goal is to secure sugar beet cultivation in Finland. It is possible that the cultivation is centered near the sugar factories because one of the biggest challenges in cultivation is transporting sugar beets to the factory. Every year many studies are conducted in Finland to improve the different factors of the plant. That is why the quality of the plant may improve in the future.