Korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidon laadun kehittäminen : Kehittämisen kohteena traumapotilaan tukeminen
Kärnä, Raila (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002122349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002122349
Tiivistelmä
Kehittämistyö pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön (2014) antamaan suositukseen päivystyksen ja ensihoidon laadun kehittämisestä. Suosituksen mukaan ensihoitoa tulee arvioida seitsemän eri hoitoprosessin kautta. Nämä ovat aivoverenkiertohäiriö, sydänpysähdys, rintakipu, kouristelu, hypoglykemia, hengitysvaikeus ja korkeaenerginen trauma.
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, millaista korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidon laatu on tällä hetkellä erään sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteena oli kehittää kyseisen potilasryhmän ensihoidon laatua ja parantaa hoidon ennustetta. Tutkimustehtävänä oli, miten korkeaenergisen traumapotilaan ensihoitoa voidaan kehittää. Tähän haettiin vastausta kolmen tutkimuskysymyksen avulla: millaisia ongelmakohtia korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa erään sairaanhoitopiirin alueella on, millaisia vahvuuksia korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa erään sairaanhoitopiirin alueella on ja millaisia asioita korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa tulisi ottaa huomioon.
Kehittämistyö pohjautui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja eteni prosessinomaisesti PDCA-syklin mukaisesti. Kehittämistyön menetelminä käytettiin SWOT-nelikenttämenetelmää, Kela Sv210 -ensihoitokaavakkeiden analyysia, bencmarkingia sekä tulevaisuuskolmiota. Kehittämistyön tuotoksena oli kehittämisen kohteena olevan sairaanhoitopiirin ensihoidolle uusi hoito-ohje vammapotilaan tukemisesta. Lisäksi hoito-ohje jalkautettiin käyttöön koulutuksen ja simulaation avulla.
Kehittämistyön mukaan korkeaenergisen traumapotilaan ensihoitoa voidaan kehittää korostamalla olemassa olevia vahvuuksia ja tuomalla esiin ongelmakohdat, jotta niihin voidaan puuttua. Lisäksi kehitys vaatii ajantasaista tietoa, jatkuvaa koulutusta ja hyviä toimintaohjeita sekä loppuun asti hiottuja prosesseja.
Tämä kehittämistyö tarjoaa tietoa kaikille ensihoidosta ja etenkin korkeaenergisen traumapotilaan hoidosta kiinnostuneille. Tulosten avulla ensihoitoa on mahdollista kehittää niin, että potilaan hoito olisi yhä tehokkaampaa ja laadukkaampaa.
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, millaista korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidon laatu on tällä hetkellä erään sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteena oli kehittää kyseisen potilasryhmän ensihoidon laatua ja parantaa hoidon ennustetta. Tutkimustehtävänä oli, miten korkeaenergisen traumapotilaan ensihoitoa voidaan kehittää. Tähän haettiin vastausta kolmen tutkimuskysymyksen avulla: millaisia ongelmakohtia korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa erään sairaanhoitopiirin alueella on, millaisia vahvuuksia korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa erään sairaanhoitopiirin alueella on ja millaisia asioita korkeaenergisen traumapotilaan ensihoidossa tulisi ottaa huomioon.
Kehittämistyö pohjautui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja eteni prosessinomaisesti PDCA-syklin mukaisesti. Kehittämistyön menetelminä käytettiin SWOT-nelikenttämenetelmää, Kela Sv210 -ensihoitokaavakkeiden analyysia, bencmarkingia sekä tulevaisuuskolmiota. Kehittämistyön tuotoksena oli kehittämisen kohteena olevan sairaanhoitopiirin ensihoidolle uusi hoito-ohje vammapotilaan tukemisesta. Lisäksi hoito-ohje jalkautettiin käyttöön koulutuksen ja simulaation avulla.
Kehittämistyön mukaan korkeaenergisen traumapotilaan ensihoitoa voidaan kehittää korostamalla olemassa olevia vahvuuksia ja tuomalla esiin ongelmakohdat, jotta niihin voidaan puuttua. Lisäksi kehitys vaatii ajantasaista tietoa, jatkuvaa koulutusta ja hyviä toimintaohjeita sekä loppuun asti hiottuja prosesseja.
Tämä kehittämistyö tarjoaa tietoa kaikille ensihoidosta ja etenkin korkeaenergisen traumapotilaan hoidosta kiinnostuneille. Tulosten avulla ensihoitoa on mahdollista kehittää niin, että potilaan hoito olisi yhä tehokkaampaa ja laadukkaampaa.