Tapaustutkimus luontosuhteesta elämys- ja seikkailupedagogisessa toiminnassa varhaiskasvatuksessa
Mäkinen, Aliisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002122351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002122351
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää luontosuhteen asettumista elämys- ja seikkailupedagogiseen toimintaan etukäteen valitussa päiväkodissa. Tarkennettuja tutkimuskysymyksiä ovat: Mitkä ovat varhaiskasvattajien näkemykset luonnosta sekä elämys- ja seikkailupedagogiikasta? Mitkä ovat toimintaa edistäviä tekijöitä tai mahdollisia haasteita luontosuhteen hyödyntämiseksi varhaiskasvatuksessa?
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä varhaiskasvattajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään reflektoivaa ryhmähaastattelua. Kyseessä on ryhmähaastattelumuoto, jossa kasvattajat muodostivat yhdessä vuorovaikutuksessa vastauksia haastattelukysymyksiini. Metodologisena lähtökohtana voidaan pitää sosiaalikonstruktivismia. Aineisto kerättiin nauhoittamalla. Se litteroitiin yhdeksi tiedostoksi ja analysoitiin kysymys kerrallaan teemoittelua käyttäen.
Kasvattajien vastauksista nousi esiin elämys- ja seikkailupedagogiikan tärkeys varhaiskasvatuksessa. Luontosuhde asettuukin yllättävän tärkeäksii osaksi monipuolista elämys- ja seikkailupedagogista toimintaa. Luonto antaa mahdollisuuksia toteuttaa elämyksiä ja seikkailuja luovasti. Luontosuhdetta tulisi varjella ja mahdollistaa hyvä luontosuhde jokaiselle lapselle.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä varhaiskasvattajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään reflektoivaa ryhmähaastattelua. Kyseessä on ryhmähaastattelumuoto, jossa kasvattajat muodostivat yhdessä vuorovaikutuksessa vastauksia haastattelukysymyksiini. Metodologisena lähtökohtana voidaan pitää sosiaalikonstruktivismia. Aineisto kerättiin nauhoittamalla. Se litteroitiin yhdeksi tiedostoksi ja analysoitiin kysymys kerrallaan teemoittelua käyttäen.
Kasvattajien vastauksista nousi esiin elämys- ja seikkailupedagogiikan tärkeys varhaiskasvatuksessa. Luontosuhde asettuukin yllättävän tärkeäksii osaksi monipuolista elämys- ja seikkailupedagogista toimintaa. Luonto antaa mahdollisuuksia toteuttaa elämyksiä ja seikkailuja luovasti. Luontosuhdetta tulisi varjella ja mahdollistaa hyvä luontosuhde jokaiselle lapselle.