Seosrehuruokintaprosessin toimivuuden arviointi lypsylehmien ruokinnassa neljällä Järvi-Pohjanmaan alueen maitotilalla
Nygård, Suvi (2011)
Nygård, Suvi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110641
Tiivistelmä
Seosrehuruokinnassa eli aperuokinnassa kaikki käytössä olevat karkea- ja väkirehut tai osa rehuista sekoitetaan yhdeksi tasaiseksi seokseksi seosrehusekoittimessa. Ruokinnassa on mahdollista käyttää myös elintarviketeollisuudesta peräisin olevia sivutuotteita. Seosrehussa voidaan käyttää myös erillisruokintaan sopivia rehuja. Seosrehuruokinta soveltuu parhaiten suurten eläinmäärien ruokintaan.
Tässä opinnäytetyössä on kartoitettu seosrehuruokintamenetelmiä lypsylehmien ruokinnassa. Kehittämistyössä selvitettiin seosrehumenetelmän toimivuutta Järvi-Pohjanmaan alueella sijaitsevilla maitotiloilla, joissa seosrehuruokinta on käytössä. Tiedonkeruu tehtiin kyselytutkimuksena (liite 1).
Saatujen tulosten perusteella kaikille tiloille yhteistä on vaihtoehtoisen seosrehureseptin puuttuminen. Tiloilla voitaisiin käyttää myös kotoisten rehujen analysoin-timahdollisuuksia paremmin hyödyksi. Tilan yksi tulee jatkossa parantaa kotoisten rehujen kivennäisanalyysien tekemistä. Tilojen kaksi ja kolme tulee jatkossa miettiä vaihtoehtoista seosrehureseptiä. Tilan neljä tulee jatkossa parantaa kotoisten viljojen analysointia.
Opinnäytetyöllä saatiin lisätietoa seosrehuruokinnasta ja eri mahdollisuuksista toteuttaa seosrehuruokintaa. Tutkimukseen osallistuneet tilat voivat hyödyntää tässä työssä saatuja tuloksia kehittäessään edelleen seosrehuruokinnan toimivuutta. Lisäksi saatuja tuloksia voivat hyödyntää maitotilat, jotka pohtivat uuteen tuotantoyksikköönsä tulevan rehunjaon järjestämistä.
Tässä opinnäytetyössä on kartoitettu seosrehuruokintamenetelmiä lypsylehmien ruokinnassa. Kehittämistyössä selvitettiin seosrehumenetelmän toimivuutta Järvi-Pohjanmaan alueella sijaitsevilla maitotiloilla, joissa seosrehuruokinta on käytössä. Tiedonkeruu tehtiin kyselytutkimuksena (liite 1).
Saatujen tulosten perusteella kaikille tiloille yhteistä on vaihtoehtoisen seosrehureseptin puuttuminen. Tiloilla voitaisiin käyttää myös kotoisten rehujen analysoin-timahdollisuuksia paremmin hyödyksi. Tilan yksi tulee jatkossa parantaa kotoisten rehujen kivennäisanalyysien tekemistä. Tilojen kaksi ja kolme tulee jatkossa miettiä vaihtoehtoista seosrehureseptiä. Tilan neljä tulee jatkossa parantaa kotoisten viljojen analysointia.
Opinnäytetyöllä saatiin lisätietoa seosrehuruokinnasta ja eri mahdollisuuksista toteuttaa seosrehuruokintaa. Tutkimukseen osallistuneet tilat voivat hyödyntää tässä työssä saatuja tuloksia kehittäessään edelleen seosrehuruokinnan toimivuutta. Lisäksi saatuja tuloksia voivat hyödyntää maitotilat, jotka pohtivat uuteen tuotantoyksikköönsä tulevan rehunjaon järjestämistä.