Näkökulmia tulevaisuuden kirjastosuunnitteluun : Kirjaston visuaalinen ilme, käytettävyys ja saavutettavuus

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kirjaston visuaalista ilmettä. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten visuaalista ilmettä voitaisiin kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti Lapuan kaupunginkirjaston visuaaliseen ilmeeseen. Opinnäytetyön avulla haluttiin saada konkreettisia välineitä, joiden avulla voitaisiin kehittää kirjaston selkeyttä, hahmotettavuutta ja viihtyisyyttä. Tutkimuksessa perehdyttiin myös kirjaston tilasuunnittelun historiaan ja siihen, miten asiakaslähtöisen kirjaston tilat muodostuvat.

Tutkimus toteutettiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Lapuan kaupunginkirjaston asiakkaiden mielipiteitä kirjaston visuaalisesta ilmeestä, käytettävyydestä ja viihtyisyydestä selvitettiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kysely toteutettiin kirjastossa paikan päällä ja vastauksia saatiin yhteensä sata. Kyselyyn osallistui eri-ikäisiä miehiä ja naisia nuorista aikuisiin. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin yhteensä viisi. Lisäksi haastateltiin Lapuan kaupunginkirjaston suunnittelijaa Helena Teräväistä.

Tulevaisuudessa kirjastoilta odotetaan yhä enemmän monipuolisia ja muunneltavia tiloja. Kokoelmakeskeisyyden sijaan korostetaan asiakaskeskeisyyttä ja elämyksellisyyttä. Visuaalisuus on tässä merkittävässä osassa. Visuaalisten elementtien avulla asiakkaan viihtyvyyttä kirjastossa voidaan parantaa.

Lapuan kaupunginkirjaston asiakkaat tuntuivat olevan suhteellisen tyytyväisiä kirjaston tiloihin. Kehittävää palautetta annettiin kuitenkin muun muassa opasteista, kirjaston selkeydestä ja tietokone- ja opiskelutiloista. Lapuan kaupunginkirjaston visuaalinen ilme muodostuu vahvasti vanhan tehdasmiljöön ympärille, mikä antaa kirjastolle persoonallisen ilmeen.

The goal of this thesis was to research the visual look of the library. The purpose was also to determine how the visual look could be improved and made more customer-oriented. In this research there were concentrated particularly on the visual face of the Lapua city library. With this study there were hoped to get some results which would help in developing the library’s clearness and habitability. There is also a short chapter about the history of library’s spatial planning and how the premises of the customer-oriented library are formed.

This study was carried out as both quantitative and qualitative research. Clients’ opinions on the visual face, usability and habitability of the Lapua city library were researched with questionnaires and interviews. The inquiry was carried out in the library and in all 100 answers was received. Men and women from teenagers to elderly people participated in the inquiry. Five personal interviews, which were also carried out in the library, were conducted. In addition, the designer of the Lapua city library Helena Teräväinen was interviewed.

In the future people expect more versatile and convertible library premises. The customer-orientation is emphasized instead of the collection- orientation. Visual factors have an important role in this. Comfort of the client can be improved with visual elements.

Clients of the Lapua city library seemed to be quite satisfied with the library premises. The feedback was given, among other things, about signage, library’s clarity and computer and study rooms. The visual look of Lapua city library is strongly compounded around the factory construction, which gives the library a personal look.