Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon passiiviset asiakkaat
Hoffren, Sami (2010)
Hoffren, Sami
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611097
Tiivistelmä
Passiiviset asiakkaat ovat monelle metsänhoitoyhdistykselle huonosti tunnettu joukko. Syitä siihen, miksi nämä asiakkaat eivät käytä metsänhoitoyhdistyksen palveluja, ei tiedetä tai niistä on korkeintaan vain arveluja. Helposti asia voidaan kuvailla niin, että osa heistä on muiden organisaatioiden asiakkaita ja osa on metsänhoidollisesti passiivisia, eli selkeämmin sanottuna he eivät käytä metsiään ainakaan taloudellisiin tarkoituksiin. Yksityiskohtaisempia syitä palvelujen käyttämättömyyteen ei kuitenkaan tiedetä.
Opinnäytetyössä selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat palvelujen käyttöön tai käyttämättömyyteen Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. Passiivisten asiakkaitten haastattelun katsottiin olevan kaikkein tehokkain ja kätevin keino asioiden selvittämiseksi. Opinnäytetyön avulla voidaan parantaa metsänhoitoyhdistyksen palveluja, neuvojien toimintaa, tiedotusta ja markkinointia. Niiden kehittämisen avulla taas parannetaan metsänhoitoyhdistyksen taloudellista tuottoa sekä metsänhoidon tasoa yhdistyksen toiminta-alueella.
Haastatteluihin vastasi 30 sellaista metsänomistajaa, jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluita vuosina 2005 - 2010. Vastausten perusteella metsänhoitoyhdistys on menettänyt asiakkaitaan puunhankintaorganisaatioille, tähän on osa syynä puunostajien aktiivinen markkinointi ja lisäksi tyytymättömyys metsänhoitoyhdistyksen palveluihin tai neuvojan toimintaan. Passiivisuus metsänhoitoyhdistystä kohtaan johtuu osittain siitä, että osa metsänomistajista on aktiivisia metsätalouden harjoittajia, eikä aina tarvitse metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Passiivisten asiakkaiden joukkoon kuuluvat myös metsänhoidollisesti passiiviset yhdistyksen jäsenet.
Asiakasmäärää voidaan kasvattaa kehittämällä palveluja, lisäämällä tiedotusta ja opastusta, erityisesti metsänhoitomaksusta. Markkinointi on kohdennettava segmentoinnin avulla oikeille henkilöille eli on tiedostet-tava paremmin eri metsänomistajien tarpeet.
Opinnäytetyössä selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat palvelujen käyttöön tai käyttämättömyyteen Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. Passiivisten asiakkaitten haastattelun katsottiin olevan kaikkein tehokkain ja kätevin keino asioiden selvittämiseksi. Opinnäytetyön avulla voidaan parantaa metsänhoitoyhdistyksen palveluja, neuvojien toimintaa, tiedotusta ja markkinointia. Niiden kehittämisen avulla taas parannetaan metsänhoitoyhdistyksen taloudellista tuottoa sekä metsänhoidon tasoa yhdistyksen toiminta-alueella.
Haastatteluihin vastasi 30 sellaista metsänomistajaa, jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluita vuosina 2005 - 2010. Vastausten perusteella metsänhoitoyhdistys on menettänyt asiakkaitaan puunhankintaorganisaatioille, tähän on osa syynä puunostajien aktiivinen markkinointi ja lisäksi tyytymättömyys metsänhoitoyhdistyksen palveluihin tai neuvojan toimintaan. Passiivisuus metsänhoitoyhdistystä kohtaan johtuu osittain siitä, että osa metsänomistajista on aktiivisia metsätalouden harjoittajia, eikä aina tarvitse metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Passiivisten asiakkaiden joukkoon kuuluvat myös metsänhoidollisesti passiiviset yhdistyksen jäsenet.
Asiakasmäärää voidaan kasvattaa kehittämällä palveluja, lisäämällä tiedotusta ja opastusta, erityisesti metsänhoitomaksusta. Markkinointi on kohdennettava segmentoinnin avulla oikeille henkilöille eli on tiedostet-tava paremmin eri metsänomistajien tarpeet.