Maalämmön kannattavuuslaskenta
Lahikainen, Juho (2011)
Lahikainen, Juho
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310875
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää maalämmön kannattavuutta vanhan lämmitysjärjestel-män tilalle. Investoinnin kannattavuutta tarkastellaan pääasiallisesti kahden kiinteistön osalta, joiden energiankulutukset poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Kiinteistöt ovat paljon lämmitysenergiaa kuluttavat hallirakennus sekä pientalo, joiden lämmitysenergian kulutus vastaa nykypäivän rakentamisen edel-lyttämää energiankulutusta. Kahden hyvin erilaisen kiinteistön vertailu selventää minkälaiseen kohteeseen investointi on kannattavaa.
Poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti siihen, että nykypäivänä toimivia lämmitysjärjestelmiä vaihde-taan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin lämmitysmuotoihin kuten maalämpöön. Euroopan Unioni velvoittaa Suomea ilmastotalkoisiin, joilla pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä fossiilisten energialähteiden sijaan. Vaikutus näkyy hallituksen tekemissä päätöksissä, joilla pyritään ohjaamaan uusiutuvaa energiankäyttöä jokaisella energiankulutus osa-alueella. Ohjauskeinoja ovat muun muassa teollisuuteen suunnatut syöttötariffit sekä energiaverojen korotukset fossiilisten energianlähteiden käytön osalta.
Kannattavuuslaskelmia on tehty 20 vuoteen asti. Laskelmissa on otettu huomioon mahdolliset avustukset, tuet sekä ostettavan lämmitysenergian hintakehitys. Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on rakennusten energiatehokkuus sekä se onko kohteessa entuudestaan vesikiertoinen lattialämmitys vesivaraajineen. Energianhintojen nousun jatkuvuus vaikuttaa myös suuresti tulevaisuudessa investointien kannat-tavuuteen.
Investointi maalämpöön tulee kannattavaksi nykyään melkein jokaisessa kohteessa ilman avustuksia ja tukiakin, sillä pelkästään vuonna 2011 nousseet energianhinnat lisäävät kannattavuutta paljon investoita-essa vähemmän ostoenergiaa kuluttavampaan lämmitysjärjestelmään. Paljon lämmitysenergiaa kulutta-van rakennuksen investoinnin takaisinmaksuaika on yleisesti noin 4 – 5 vuotta, kun taas aivan energiate-hokkaimpien rakennusten takaisinmaksuaika on jo hieman yli 10 vuotta, jolloin kannattavuus heikkenee
Poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti siihen, että nykypäivänä toimivia lämmitysjärjestelmiä vaihde-taan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin lämmitysmuotoihin kuten maalämpöön. Euroopan Unioni velvoittaa Suomea ilmastotalkoisiin, joilla pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä fossiilisten energialähteiden sijaan. Vaikutus näkyy hallituksen tekemissä päätöksissä, joilla pyritään ohjaamaan uusiutuvaa energiankäyttöä jokaisella energiankulutus osa-alueella. Ohjauskeinoja ovat muun muassa teollisuuteen suunnatut syöttötariffit sekä energiaverojen korotukset fossiilisten energianlähteiden käytön osalta.
Kannattavuuslaskelmia on tehty 20 vuoteen asti. Laskelmissa on otettu huomioon mahdolliset avustukset, tuet sekä ostettavan lämmitysenergian hintakehitys. Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on rakennusten energiatehokkuus sekä se onko kohteessa entuudestaan vesikiertoinen lattialämmitys vesivaraajineen. Energianhintojen nousun jatkuvuus vaikuttaa myös suuresti tulevaisuudessa investointien kannat-tavuuteen.
Investointi maalämpöön tulee kannattavaksi nykyään melkein jokaisessa kohteessa ilman avustuksia ja tukiakin, sillä pelkästään vuonna 2011 nousseet energianhinnat lisäävät kannattavuutta paljon investoita-essa vähemmän ostoenergiaa kuluttavampaan lämmitysjärjestelmään. Paljon lämmitysenergiaa kulutta-van rakennuksen investoinnin takaisinmaksuaika on yleisesti noin 4 – 5 vuotta, kun taas aivan energiate-hokkaimpien rakennusten takaisinmaksuaika on jo hieman yli 10 vuotta, jolloin kannattavuus heikkenee