Lääkeannosjakelu lääkkeiden annostelun vaihtoehtona : Selvitys henkilöstön ajankäytöstä ja kokemuksista Jämsän kaupungin kotihoidossa

Abstract

Suomen väestörakenne on muuttumassa yhä vanhuspainotteisemmaksi. Laitoshoidon vähentäminen ja painopisteen muuttaminen avohoitoon on lisännyt kotihoidon asiakasmääriä, jonka vuoksi uusia kotihoitoa helpottavia tukipalveluja tulisi löytää ja hyödyntää. Jämsän kaupungin kotihoidossa on lääkkeiden jakamisen sijasta tarjottu asiakkaille vaihtoehtona apteekin tarjoamaa lääkehoidon tukipalvelua eli lääkkeiden koneellista annosjakelua. Jämsän kaupungin kotihoidossa lääkehoidon tukipalvelun tarkoituksena on vähentää hoitajien välillistä hoitotyötä ja siirtää työpanosta välittömään hoitotyöhön.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Jämsän kaupungin kotihoidon henkilöstön kokemuksia lääkehoidon tukipalvelun toimivuudesta ja toteuttaa ajankäytönseuranta kokonaislääkehoidosta yhden kotihoidon yksikön ja palvelutalon henkilöstön osalta. Ajankäytönseurannan tarkoituksena oli selvittää, onko koneellisella lääkeannosjakelulla saatu tavoiteltua ajankäytöllistä hyötyä. Opinnäytetyön taustalla oli selventää lääkeannosjakelun mahdollisuutta laajentua koko vanhusten avohoitoa koskettavaksi. Tavoitteena oli löytää mahdolliset lääkehoidon tukipalvelun toteutuksen kehittämiskohteet ja tuottaa tietoa kotihoidon toiminnan kehittämiseksi. Kokemuksia kerättiin survey-tutkimuksena avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Työajanseuranta toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena seurantalomakkeen muodossa kaikilta lääkehoitoon osallistuvilta työntekijöiltä kokonaisotantana.

Opinnäytetyön tuloksena todettiin koneellisen lääkeannosjakelun säästävän työajankäyttöä Palomäen kotihoidossa, mutta lisäävän työajankäyttöä Peltotien palvelutalossa verrattuna vuoden takaiseen selvitykseen. Henkilöstön kokemuksista voitiin päätellä hoitajien olevan pääasiassa tyytyväisiä annosjakeluun, mutta hoitajat tarvitsisivat lisää tietoa lääkkeistä ja näin lisää yhteistyötä apteekin kanssa. Myös lääkäreiden työhön kaivattiin lisää lääkehoidon kokonaisuuden huomioimista. Lisäksi kotihoitoon olisi hyvä saada selkeät ohjeet lääkeannosjakelun toteutuksesta väärinkäsitysten välttämiseksi. Lääkehoidon kehittämiseksi olisi kotihoidon yksiköistä hyvä nimetä lääkevastaavat.

The Finnish population structure is becoming more elderly oriented. The reduction of institutional care and the change of the focus on non-institutional care have increased the client numbers of home care. Because of this, new support services which would facilitate home care should be found and utilized. The home care services of the city of Jämsä offer their clients a mechanical portion distribution of medicines conducted by pharmacies as an alternative to the traditional administration of medicines. In Jämsä home care services the purpose of this support service of medical treatment is to reduce the nurses’ indirect care work and to move the work contribution to immediate nursing.

The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the experiences of the Jämsä home care staff of the functionality of this medicinal support service and to conduct a follow-up study on the total time used in medical care by the staff of one home care unit and one service house. The purpose of the follow-up was to find out if the mechanical portion distribution of medicines resulted in a more effective time use. Moreover, the possibility of extending the mechanical portion distribution of medicines to cover the whole geriatric outpatient care was in the background of this thesis. The goal was to find the possible development areas in this support service and to produce information that would help the development of the home care operations. A survey with a questionnaire containing open questions was conducted in order to collect the experiences. The working time follow-up was carried out as a quantitative study on a sample of all the employers who participated in the medical treatment.

According to the results of the study, the mechanical portion distribution of medicines saved working time in the home care unit of Palomäki but increased it in the service house of Peltotie compared to a report from the previous year. It can be conclude on the basis of the experiences of the staff that the nurses were mainly satisfied with the portion distribution but that they would need more information about the medicines and thus more cooperation with the pharmacies. Moreover, the nurses wanted that the doctors would pay more attention to the entirety of the medical treatment in their work. Furthermore, it would be good to have clear instructions for the implementation of the mechanical portion distribution in home care so as to avoid misunderstandings. It would also be good to nominate the responsible persons for this area of home care in order to develop medical treatment.