Ostoreskontran ja sähköisen kierrätysjärjestelmän hankinnan kannattavuus : Case: Tilitoimisto Tuula Paananen Oy
Varis, Paula (2011)
Varis, Paula
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811523
Tiivistelmä
Opinnäytetyö sai alkunsa, kun toimeksiantajayrityksessä alettiin harkita ostoreskontraohjelman ja sähköisten ostolaskujen kierrätysjärjestelmän hankkimista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko tilitoimiston asiakkaat kiinnostuneita ostoreskontrapalvelusta ja ostolaskuprosessin sähköistämisestä sekä onko sovellusten hankkiminen kannattavaa.
Tutkimus toteutettiin osin puhelin-, osin käyntihaastatteluina. Puhelun tai tapaamisen aikana täytettiin kyselylomake asiakkaan vastausten pohjalta. Menetelmä kuuluu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Tilitoimiston asiakkaista haastateltaviksi valittiin 35, joille ostoreskontrasta ja ostolaskujen sähköistämisestä olisi eniten hyötyä. Kaikki 35 asiakasta tavoitettiin ja näistä 16:lle tehtiin haastattelu. Muut 19 sanoivat, ettei heitä kiinnosta palvelu, joten haastattelua ei ollut tarpeellista jatkaa. Kyselyiden avulla selvitettiin asiakkaiden kiinnostus sekä se, paljonko he olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Tulosten ja pyydettyjen ohjelmistotarjousten pohjalta laadittiin investointilaskelmia, joiden avulla selvitettiin hankinnan kannattavuus.
Kyselyiden pohjalta ilmeni, että haastatellut eivät olleet kiinnostuneita pelkästä reskontrapalvelusta, mutta reilusti yli kolmannes oli kiinnostunut ostolaskujen sähköisestä käsittelystä ja osalla oli jopa tarve sähköistää ostolaskuprosessi. Kaikki kiinnostuneet toivoivat, ettei palvelu kuitenkaan kasvattaisi kirjanpidon kustannuksia. Vastausten pohjalta lasketut investointilaskelmat osoittivat, että mikäli kaikki kiinnostuneet ottavat palvelun käyttöönsä, investointi ostoreskontraohjelmaan ja sähköiseen kierrätysjärjestelmään on kannattava.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että tilitoimiston kannattaa ehdottomasti alkaa tarjota sähköisiä palveluita asiakkailleen, sillä tarvetta niille on, ja jo tämänhetkisellä kysynnän määrällä investointi on kannattava. Jatkotutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin syitä, joiden takia tilitoimiston asiakkaat haluavat tai eivät halua käyttää sähköisiä taloushallintopalveluita.
Tutkimus toteutettiin osin puhelin-, osin käyntihaastatteluina. Puhelun tai tapaamisen aikana täytettiin kyselylomake asiakkaan vastausten pohjalta. Menetelmä kuuluu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Tilitoimiston asiakkaista haastateltaviksi valittiin 35, joille ostoreskontrasta ja ostolaskujen sähköistämisestä olisi eniten hyötyä. Kaikki 35 asiakasta tavoitettiin ja näistä 16:lle tehtiin haastattelu. Muut 19 sanoivat, ettei heitä kiinnosta palvelu, joten haastattelua ei ollut tarpeellista jatkaa. Kyselyiden avulla selvitettiin asiakkaiden kiinnostus sekä se, paljonko he olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Tulosten ja pyydettyjen ohjelmistotarjousten pohjalta laadittiin investointilaskelmia, joiden avulla selvitettiin hankinnan kannattavuus.
Kyselyiden pohjalta ilmeni, että haastatellut eivät olleet kiinnostuneita pelkästä reskontrapalvelusta, mutta reilusti yli kolmannes oli kiinnostunut ostolaskujen sähköisestä käsittelystä ja osalla oli jopa tarve sähköistää ostolaskuprosessi. Kaikki kiinnostuneet toivoivat, ettei palvelu kuitenkaan kasvattaisi kirjanpidon kustannuksia. Vastausten pohjalta lasketut investointilaskelmat osoittivat, että mikäli kaikki kiinnostuneet ottavat palvelun käyttöönsä, investointi ostoreskontraohjelmaan ja sähköiseen kierrätysjärjestelmään on kannattava.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että tilitoimiston kannattaa ehdottomasti alkaa tarjota sähköisiä palveluita asiakkailleen, sillä tarvetta niille on, ja jo tämänhetkisellä kysynnän määrällä investointi on kannattava. Jatkotutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin syitä, joiden takia tilitoimiston asiakkaat haluavat tai eivät halua käyttää sähköisiä taloushallintopalveluita.