Metsäalan toimijoiden odotuksia ammattikorkeakoulujen metsätalouden koulutusohjelmia kohtaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli metsäalan ja metsäalaa tuntevien keskuudessa selvittää millä tasolla metsätalousinsinöörien osaaminen on sekä mitä heille pitäisi opettaa. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska haastattelun aihepiirit olivat laajoja. Haastattelujen muoto oli teemahaastattelu. Haastattelussa käytettiin apuna haastattelurunkoa, johon oli aihepiirien alle liitetty otsikoita ja apukysymyksiä. Aihepiirit koostettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsätalouden opetussuunnitelman pohjalta. Haastateltavia valittiin seitsemän ja heidät jaettiin kolmeen tasoon sen mukaan miten he sijoittuivat organisaatiossaan. Tasolla 1 oli johtavassa asemassa olevat, tasolla 2 toimistojen päälliköt, kuten toiminnanjohtaja metsänhoitoyhdistyksessä ja tasolla 3 oli alimmat toimihenkilöt, kuten kenttäesimiehet ja metsäneuvojat. Tutkimuksessa vertailtiin kuuden metsätalouden koulutusohjelmaa järjestävän ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmia. Tästä saatiin selville mitä painotuksia eri ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa oli riittävän laajasti eri kokonaisuuksista opetusta. Tutkimustuloksista havaittiin, että metsäalan toimijat ovat pääosin tyytyväisiä ammattikorkeakoulujen tekemään työhön. Haastattelun tuloksia verrattiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaan ja havaittiin, että kehitysmahdollisuuksia on turvetuotantoon, monikäyttöön ja liiketoimintaosaamiseen liittyvissä kursseissa. Organisaatiotasojen väliset erot olivat lähinnä koulutuksen sijoittumisessa maaseudun ja kaupungin välillä sekä käytännönläheisempien töiden arvostamisessa. Tasoilla 2 ja 3 arvioitiin maastoharjoituksia hankaliksi järjestää, jos koulutus siirretään kaupunkien keskustoihin. Tasoilla 2 ja 3 arvostettiin myös perusharjoittelu eli muun muassa istutus ja raivaus tärkeäksi osaksi työharjoittelua.

The purpose of this thesis was to determine what people working in different companies in the forestry sector think about the knowledge of newly graduated forestry engineers. They were also questioned about what forestry engineers should be taught. Qualitative research was chosen for this thesis due to the wide-range of subjects in the interviews. The Interview method used was theme interviews and the questions were prepared beforehand. There were sixteen different topics and under them there were a few sub-topics which helped the interviewees answer the main topics if they found them difficult to answer. Seven interviewees were chosen and divided into three organizational levels. In Level 1 was the company leaders, in level 2 was the office leaders and in level three was the foremen and other lower level clerical workers. The curriculums of the six universities of applied sciences which offer education in forestry were compared. This helped in finding out the emphasis of the different curriculums. Seinäjoki University of Applied Sciences had a wide enough range of studies. The results of the interviews have shown that the forestry sector was mostly satisfied by the work of universities of applied sciences. The results were also compared to the curriculum of Seinäjoki University of Applied Sciences forestry training programme. It was discovered that there were development possibilities in the area of peat production, in the versatile use of forests and in commercial courses. There were differences of opinion between the organization levels as to the place where the education should take place; whether it should be in cities or in the countryside. The other difference was concern about how effectively practical training that normally takes place in forests can be carried out; if the school is in the middle of a city in a large campus area. Both levels 2 and 3 interviewees valued basic forestry work training periods highly.