Elämää viittomakielisessä palvelukeskuksessa - viittomakielisten ikäihmisten kokemuksia palveluasumisesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää viittomakielisten ikäihmisten kokemuksia palveluasumisesta ja vuorovaikutussuhteista ohjaajien kanssa palvelukeskus Åvikissä.

Opinnäytetyössäni tarkasteltiin aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä kuten viittomakielisyys, kuurojen kulttuuri, viittomakieltä koskeva lainsäädäntö, hoidon- ja elämänlaatu palveluasumisessa.

Opinnäytetyössä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelututkimusta varten laadittiin teoreettisen viitekehyksen avulla haastattelun teemat, jotka sisälsivät kokemuksia palveluasumisesta ja vuorovaikutussuhteista ohjaajien kanssa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuusi yli 66-vuotiasta naista ja miestä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan ikäihmiset ovat tyytyväisiä palveluasumiseen. Tyytyväisyyttä vähensivät ohjaajien riittämätön viittomakielitaito ja muiden asukkaiden kanssa kontaktin vaikeus. Ohjaajia ikäihmiset kuvasivat ammattitaitoiseksi, mutta toivoivat ohjaajalla olevan enemmän aikaa heille. Sosiaalisten kontaktien ja harrastusten koettiin olevan tärkeitä elämänlaadun kannalta.

Opinnäytetyö kuvaa sitä, miten ikäihmiset kokevat elämänlaadun viittomakielisessä palveluasumisessa. Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mielenkiintoista selvittää, miten palvelukeskus Åvikin työntekijät kokevat palvelukeskuksen arjen. Lisäksi myös muissa palvelukeskuksissa voisi kysyä viittomakielisten ikäihmisten mielipiteitä palveluasumiseen liittyen.

The aim of this thesis was to study the experiences of elderly people using sign language of service housing and their interactive relations with the instructors in the Åvik service center.

This thesis examined the key concepts related to the topic such as sign language, deaf culture, legis-lation related to sign language, treatment and the quality of life in service housing.

The data collection method in this study was theme interviews. The theoretical framework of the study was used for the formation of the themes for the interviews which dealt with the experiences related to service housing and interaction with the instructors. Six subjects aged over 66 years were interviewed for the study. The data was analyzed by using content analysis.

According to the results, the respondents were satisfied with the service housing. Their satisfaction was decreased by the instructors’ inadequate sign language skills and the difficulties of being in contact with the other residents. The respondents described the instructors as professionals, but they would have liked the instructors to have more time for them. Social contacts with friends and the satisfaction with hobbies were seen as important to the quality of life.

This thesis studied how elderly people perceived their quality of life in a sign language environment in a service house. In view of further research, it would be interesting to find out how the instructors feel about their daily work in the Åvik service center. In addition, the opinions of deaf elderly people related to service housing could also be surveyed in other service centers.