Nivelvaiheessa : Nuorten kokemuksia nivelvaiheen palveluista Tampereella

Abstract

Opinnäytetyömme käsittelee nuorten kokemuksia peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välisen nivelvaiheen palveluista Tampereella. Tehtävämme on selvittää, vaikuttavatko nuorten intressit siihen, mitkä palvelut he kokevat hyödyllisiksi. Kysyimme nuorilta, mitkä palvelut he kokivat hyödyllisiksi ja millaisia tulevaisuudensuunnitelmia heillä on koulutuksen ja työn suhteen.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen on sekä yksilön hyvinvointia koskeva asia että kansantaloudellinen ongelma. Opinnäytetyömme yhteiskunnallinen konteksti on syrjäytymisen ja marginalisaation problematiikka, etenkin koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen. Suomessa yhteiskunnallinen osallisuus tapahtuu työllisyyden ja työyhteisöön kuulumisen kautta, jolloin ulkopuolisuus työstä tarkoittaa helposti ulkopuolisuutta myös yhteiskunnasta.

Pelkän peruskoulutuksen varassa olevat nuoret voidaan katsoa syrjäytymisuhan alaisiksi, sillä työmarkkinoilla edellytetään monesti muodollista koulutusta. Tästä syystä nivelvaiheen ongelmatilanteisiin on kehitetty erilaisia palveluita. Niiden tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä auttamalla nuorta pääsemään koulutukseen tai työelämään.

Tutkimuksemme on laadullinen. Toteutimme sen asiakaskyselynä, joka kohdennettiin nivelvaiheen palveluita tarjoavan AKU-toiminnan asiakkaille. Kysely tehtiin postikyselynä strukturoiduilla kaavakkeilla. Vastaukset luokiteltiin aikaisempien tutkimusten antamien virikkeiden pohjalta ryhmiin, joita tutkimuksessamme ovat opiskeluorientoituneet, työorientoituneet, palkkio-orientoituneet sekä leijujat.

Havaitsimme aineistostamme, että nuorilla on hyvin erilaisia päämääriä, joiden perusteella he käyttävät palveluita. Nuoret kokevat hyödyllisiksi palvelut, jotka auttavat heitä pääsemään koulutuksellisiin, ammatillisiin tai muihin päämääriinsä. Aineistomme perusteella näyttää siltä, että palveluista hyötyvät eniten ne nuoret, joilla on selkeä päämäärä.

Our bachelor’s thesis deals with the experiences of youngsters of the services provided in the transitional phase between comprehensive school and vocational education in Tampere. In our study we observed whether the interests of youngsters affect their experience about the usefulness of the services they have used. We inquired some youngsters which services they found useful for themselves and what plans for the future they had concerning education and employment.

Being left out from education and work is an individual level issue as well as an economic problem. The societal context of our study is in the problems of exclusion and marginalization and in particular exclusion from education and work. Societal inclusion is firmly linked to employment and work communities in Finland and therefore being excluded from employment can easily mean exclusion from society itself.

Our study was qualitative. We carried out the study via a postal questionnaire that was aimed to the clients of AKU-toiminta (the name comes from the Finnish words meaning towards profession, education and career), a provider of services for youngsters in the transitional phase between comprehensive school and vocational education. The answers were divided into categories inspired by the categorizations of former studies. The categories in our study were: the educationally oriented, the work oriented, the reward oriented and the youngsters without ambitions, whom we call the floaters.

Based on our questionnaire material we discovered that the youngsters have divergent ambitions. Their ambitions affect which services they find useful for themselves. Youngsters find those services useful which can help them to achieve their ambitions concerning work or education or something else. Based on our material, it seems that those youngsters with clear ambitions benefit the most from the services provided.