Abortpatienters upplevelser av handledning de fått av hälsovårdare

Abstract

Detta examensarbete är en kvalitativ empirisk studie. Syftet med studien är att få en ökad förståelse för hur kvinnor upplevt handledningen de fått av hälsovårdare före avbrytandet av en graviditet, för att förbättra möjligheterna att ge vård som möter kvinnornas behov. För att få en grund för det empiriska arbetet gjordes en litteraturöversikt över tidigare forskning om abortpatienters upplevelser samt om patienters upplevelser av handledning. Inga artiklar specifikt om abortpatienters upplevelser av handledning hittades, vilket tyder på ett behov av forskning inom detta tema. Den centrala frågeställningen är: ”Hur upplever abortpatienter handledning de fått av en hälsovårdare?”. Studien avgränsades till kvinnor som genomgått abort före graviditetsvecka 12. Som teoretisk referensram för arbetet användes Barbro Gustafssons teori om bekräftande omvårdnad samt SAUK-modellen för bekräftande omvårdnad. Datainsamlingen gjordes med hjälp av enkät med öppna frågor. Enkäten delades ut via ITU-projekti som är ett projekt för stödverksamhet för kvinnor som genomgått abort. Enkäten besvarades av tre personer och svaren analyserades med en induktiv innehållsanalys (Elo & Kyngäs 2007). Ur svaren framkom att kvinnorna fått handledning och information om själva aborten. Kvinnorna upplevde dock att det var viktigt att få emotionellt stöd och stöd i att fatta abortbeslutet. Endast en av kvinnorna hade fått handledning där dessa behov togs i beaktande. Information gavs främst i muntlig form och komplement i form av skriftlig information efterlystes.

Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen empiirinen tutkimus. Sen tarkoitus on luoda lisää ymmärrystä siitä, miten naiset ovat kokeneet terveydenhoitajalta ennen raskauden keskeyttämistä saamansa ohjauksen, jotta pystyttäisiin paremmin antamaan naisten tarpeita vastaavaa hoitoa. Empiirisen työn perustaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus aiempaan tutkimukseen raskaudenkeskeytyspotilaiden kokemuksista ja siitä, miten potilaat ovat kokeneet saamansa ohjauksen. Artikkeleita, jotka olisivat käsitelleet erityisesti raskaudenkeskeytyspotilaiden ohjaukseen liittyviä kokemuksia, ei löytynyt, mikä viittaa siihen, että aihetta koskevaa tutkimusta tarvitaan. Keskeinen tutkimuskysymys oli seuraava: ”Miten raskaudenkeskeytyspotilaat kokevat terveydenhoitajalta saamansa ohjauksen?”. Tutkimus rajattiin naisiin, joiden raskaus oli keskeytetty ennen 12. raskausviikkoa. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Barbro Gustafssonin teoriaa kannustavasta ja potilasta tukevasta hoito-otteesta (”bekräftande omvårdnad”) ja siihen liittyvää ns. SAUK-mallia. Tietojen keruu tapahtui avokysymyksistä koostuvalla kyselyllä. Kyselylomakkeet jaettiin ITU-projektin kautta, joka on raskaudenkeskeytyksen läpikäyneiden naisten tukihanke. Kyselyyn vastasi kolme henkilöä, ja vastausten käsittelyssä oli menetelmänä induktiivinen sisällönanalyysi (Elo & Kyngäs 2007). Vastauksista ilmeni, että naiset ovat saaneet ohjausta ja tietoa itse raskaudenkes-keytyksestä. He kokivat kuitenkin, että tuen saaminen tunnetasolla ja raskaudenkeskeytystä koskevan päätöksen tekemisessä olisi tärkeää. Vain yksi nainen oli saanut ohjausta, jossa nämä tarpeet huomioitiin. Tietoa annettiin lähinnä suullisesti, ja tiedon täydentämistä kirjallisella aineistolla olisi kaivattu.

This degree thesis is a qualitative empiric study. The purpose of the study is to achieve a greater understanding of women’s experiences of patient education before having an abortion, in order to increase the possibilities of giving them care that meets their needs. To form a basis for the empiric study, a literature review on experiences of abortion patients and on patients’ experiences of patient education was carried out. No specific research regarding patients’ experiences of patient education in connection with abortion was found, which indicates that there is need for more research in this area. The key research question is: “How do abortion patients experience the patient education given by a public health nurse?”. The study was limited to women who had had an abortion prior to the 12th week of pregnancy. Barbro Gustafsson’s theory of confirming nursing and the SAUC model for confirming nursing were used as theoretical frames of reference. A questionnaire with open ended questions was used for data collection. The questionnaire was distributed through “ITU-projekti”, a project that supports women who have gone through an abortion. It was answered by three women, and the results were analyzed using inductive content analysis (Elo & Kyngäs 2007). The answers indicated that all wom-en had received patient education and information about the abortion. The women experienced, though, that receiving emotional support and support for their decision making were important issues. Only one had received patient education where these needs were met. Information was mainly given orally, and additional written information had been considered useful.