Hyvä ruoka, parempi mieli! : Riihikodin hoitajien osaaminen ravitsemustilan arviossa sekä suunnittelussa

Abstract

Opinnäytetyön taustalla oli oma kiinnostus aihetta kohtaan. Opinnäytetyön ja siihen liittyvän koulutuksen tavoitteena oli saada henkilökunta innostumaan asukkaiden ravitsemuksen kehittämisestä. Työn lähtökohtana oli selvittää Riihimäen kaupungin Riihikodin hoitohenkilökunnan osaamista ravitsemustilan arvion ja suunnitelman tekemisessä. Osaaminen selvitettiin kyselylomakkeella ja siihen oli mahdollisuus vastata kaikilla hoitajilla, sairaanhoitajilla ja osastonhoitajilla. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 59 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa, eli N = 59. Vastanneista 70 % ei ollut tehnyt työuransa aikana ollenkaan ravitsemustilan arviota (MNA) eikä ravitsemussuunnitelmaa. 10 % oli tehnyt sekä Ravitsemustilan arvion, että ravitsemussuunnitelman. Loput 20 % oli tehnyt työuran aikana joko arvion tai suunnitelman.

Työn teoreettisena viitekehyksenä ovat vanhusten ravitsemuksen pääkohdat. Aiheesta löytyi hyvin vähän tutkittua kotimaista tietoa, mutta runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja julkaisuja. Kyselyn ja teoreettisen tiedon pohjalta Riihikodissa pidettiin ravitsemuskoulutus, johon osallistui henkilökuntaa kaikista ammattiryhmistä yhteensä 38. Koulutus kesti kolme tuntia ja se koostui vanhusten ravitsemuksen pääkohtien esittelystä, ravitsemustilan arvion tekemisen opettamisesta, sekä ravitsemus suunnitelman laatimisen pohtimista ja teoriaa. Koulutuksen palautelomakkeen palauttaneista (N=33) 79 % kertoo osaavansa koulutuksen jälkeen tehdä MNA:n ja ravitsemussuunnitelman.

Jatkotutkimusta tulisi tehdä vanhusten ravitsemuksen nykytilasta ja hoitajien osaamisesta ravitsemukseen liittyen. Olisi hyvä tietää mitkä syyt ovat johtaneet vanhusten aliravitsemukseen, millaisilla toimilla ravitsemuksen tilaa saadaan parhaiten nostettu ja mitkä ovat ne keinot millä hoitohenkilökuntaa saadaan sitoutumaan ravitsemuksen kehittämiseen vanhustenhoidossa?

The background of this study lies in the author’s personal interest in the issue. The aim of this thesis and education connected to this issue is to motivate the staff of Riihikoti to improve the nutrition of the residents and to improve the skills of the nursing staff to make nutrition planning. Riihikoti is located in Riihimäki. The level of the knowledge was studied with a simple questionnaire and every member of nursing staff, nurse and unit leader had an opportunity to answer the questionnaire. By the dead line 59 persons of the nursing staff answered the questionnaire (N=59). Of those who answered, 70 per cent, had never made nutritional assessment (MNA) or nutritional plan during their working career. Of all, 10 per cent had made both nutritional assessment and nutrition plan. The rest 20 per cent had made either the assessment or the plan during their working career.

The theoretical reference of the thesis consists of the main point of the nutrition of elderly people. Very little domestic knowledge of the subject was found, but a lot of literature and publications were found. Nutritional education was held in Riihikoti based on a questionnaire and theoretical knowledge and 38 persons of all occupations participated in it. The education took place three hours and the main issues were the main points of nutrition of the elderly, teaching how to make nutritional assessment and how to evaluate the theory of nutrition plan. Of those who returned the feed back questionnaire after the education 79 per cent (N=33) state that they can make MNA and a nutrition plan.

Further investigations should be done from the current nutritional status among the elderly people and knowledge of nutrition of the nursing staff. The reasons which have led to the malnutrition of the elderly should be interesting to know, also which are the methods to improve the nutritional status and which are the ways to commit the staff to develop nutrition in elderly care?