Vaihtoehtona päihteetön tulevaisuus : vankien ja henkilökunnan näkökulmia Turun vankilan päihdetyöstä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena Turun vankilassa vankeustuomiotaan suorittavat vangit kokevat vankilassa järjestetyn päihdekuntoutuksen. Vangeille esitettiin kysymyksiä sekä yksilöpäihdetyöstä että Kalterit taakse ryhmäkuntoutuksesta. Haastattelujen keskeisimpiä teemoja olivat vankien kokemukset Turun vankilassa tehtävästä päihdetyöstä, vankien näkemykset molempien päihdekuntoutusmuotojen hyvistä ja huonoista puolista, vankien ajattelu – ja toimintamallien mahdollinen muuttuminen kognitiivis-behavioraalisen ajattelun tavoitteiden mukaisesti sekä vankien mielipiteet omasta kuntoutumisestaan vankeustuomionsa aikana. Haastateltavia vankeja oli kuusi. Lisäksi haastateltiin lyhyesti kahta Turun vankilan päihdetyön ohjaajaa. Kysymysten teemat olivat pitkälti samoja, mutta asioita tarkasteltiin päihdetyön ohjaajien näkökulmasta. Kaikki vankien haastattelut tehtiin Turun vankilassa ajalla 14.5.–28.5.2010. Päihdetyön ohjaajien haastatteluista toinen tehtiin Turun vankilassa ja toinen Käyrän avovankilassa, joka on osa Turun vankilaa. Päihdetyön ohjaajien haastattelut tehtiin ajalla 10.9.- 15.10.2010. Tutkimuksessa tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kaikki vangit olivat tavalla tai toisella tyytyväisiä vankilassa saamaansa päihdekuntoutukseen. Vankien mukaan molemmilla päihdekuntoutuksen muodoilla on hyvät ja huonot puolensa, mutta yksilöpäihdetyön tärkeys korostui silloin, kun kyseeseen tulivat hyvin henkilökohtaiset ja arat asiat. Näistä ei haluta puhua Kalterit taakse – kurssilla. Lisäksi kaikki vangit toivat esille resurssipulan, joka koski etenkin yksilöpäihdetyön riittämättömiä tapaamiskertoja päihdetyön ohjaajan kanssa. Myös päihdetyön erityisohjaajien mukaan molemmilla päihdekuntoutuksen muodoilla on hyvät ja huonot puiolensa. Lisäksi he myönsivät, että resurssipula kuormittaa heitä.

The purpose of this study was to find out what do prisoners in prison of Turku think and feel about the intoxicant work made in this prison. The prisoners were asked questions about both personal intoxicant work and Kalterit taakse – course group rehabilitation. The essential themes of the interviews were the prisoners’ experiences about intoxicant work made in prison of Turku, the prisoners’ positions of both intoxicant work forms’ good and bad sides, the ways how prisoners thinking- and acting models may possibly change by the influence of cognitive-behavioral way of learning and prisoners’ positions of their own rehabilitation during their prison sentence. There were six prisoners who were interviewed. In addition there were two intoxicant work’s special instructor who were also interviewed according to the same themes of the intoxicant work as the prisoners. The only difference was that in these interviews the main issue is to find out the staff’s point of view about intoxicant work in prison and what do they think about prisoners’ rehabilitation. All of the prisoners’ interviews were made in prison of Turku between 14th of May – 28th of May 2010. One of the special instructors’ interviews was made in prison of Turku and the other one was made in prison of Käyrä which is a part of prison of Turku. These interviews were made between 10th of September – 15th of October 2010. The results of this study arose that all of the prisoners who were interviewed were satisfied with the intoxicant work in prison of Turku one way or another. According to the prisoners both forms of intoxicant work have good and bad sides but the importance of personal intoxicant work was highlighted in question of very personal and sore things in their life. These are the issues that the prisoners don’t want to discuss in Kalterit taakse – course. In addition all of the prisoners brought up the lack of resources which concerns especially the insufficiency of the personal intoxicant work like meetings with special instructor. The intoxicant work’s special instructors also thought that both forms of intoxicant work have good and bad sides. They also admitted that the lack of resources strains them.