Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Kokonaisfolaattipitoisuuden määritys härkäpavuista, linsseistä ja lupiineista sekä selvitys niiden vitameerijakaumista

Rekola, Kristiina (2011)

 
Avaa tiedosto
Rekola_Kristiina.pdf (645.6Kt)
Lataukset: 


Rekola, Kristiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061411984
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisää tietoa folaattien esiintymisestä palkokasveissa. Tutkimus oli osa Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastolla toteutettavaa laajempaa folaattitutkimusta ja tuotti taustatietoa jatkotutkimuksille. Tarkoituksena oli analysoida kvantitatiivisella mikrobiologisella menetelmällä härkäpapu-, linssi- ja lupiinilajikkeiden kokonaisfolaattipitoisuuksia ja lisäksi selvittää valittujen näytteiden vitameerijakauma nestekromatografisesti UPLC (Ultra Performance Liquid Chromatography) -menetelmällä. Kaikille näytteille tehtiin myös kosteus- ja kuiva-ainepitoisuuden määritys gravimetrisella menetelmällä.

Folaatit kuuluvat vesiliukoisiin B-ryhmän vitamiineihin ja ovat ihmisen elimistölle välttämättömiä. Folaatit toimivat koentsyymeinä aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa sekä osallistuvat solujakautumiseen. Folaattien puute aiheuttaa megaloblastista anemiaa, hermostoputken sulkeutumishäiriötä sekä veren homokysteiinipitoisuuden kohoamista.

Mikrobiologinen menetelmä perustui testiorganismina käytetyn Lactobacillus rhamnosus -bakteerin (ATCC 7469) folaatille antamaan kasvuvasteeseen, jota verrattiin standardina käytettyyn 5-formyylitetrahydrofolaattiin (5 CHO-H4) vasteeseen. UPLC- määrityksessä vitameeripitoisuus kuvattiin kromatogrammin piikin pinta-alan funktiona. Tulosten perusteella selvitettiin kuinka paljon härkäpavut, linssit ja lupiinit sisälsivät folaattia, millaista vaihtelua eri lajikkeiden välillä esiintyi ja oliko kasvupaikalla vaikutusta folaattipitoisuuteen. Palkokasvien vitameerijakaumia analysoimalla tutkittiin niiden poikkeavuuksia toisiinsa sekä yhteyttä lajikkeen kokonaisfolaattipitoisuuteen.

Lupiinin folaattipitoisuus oli tutkituista lajeista suurin (3200-4100 ng/g). Lupiinilajikkeella ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa folaattipitoisuuteen, mutta kasvupaikan suhteen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Härkäpavuilla pitoisuudet vaihtelivat välillä 1500-3000 ng/g ja tulokset erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan sekä kasvupaikan että -lajikkeen suhteen. Linssien folaattitaso oli tutkituista lajeista alhaisin (700-1700 ng/g) ja lajikkeiden väliset erot olivat tilastollisesti merkitsevät. Folaattipitoisuuksien vaihtelu lajikkeiden välillä oli erittäin suurta ja myös vitameerien suhteellisissa osuuksissa oli huomattavia eroja. Lupiinin vitameerijakauma oli poikkeuksellinen muihin lajeihin nähden. Tutkimus osoitti palkokasvien olevan erinomainen folaatin lähde.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste