Kuvausformaatin vaikutus kuvaajan työn eri vaiheisiin

Abstract

Opinnäytetyöni kirjallinen osa tutkii kuvausformaattien merkitystä kuvaajan työssä. Selvitän mitä eri ominaisuuksia formaateilla on ja mitä tulisi ottaa huomioon tuotannon eri vaiheissa. Opinnäytetyöni projektiosa, Speakeasy! – elokuvamusikaali kuvattiin sekä HD-videolle että 16mm filmille. Kohtaukset jaettiin eri formaateilla kuvattaviksi. Käytän esimerkkinä myös toista kahdelle eri formaatille kuvaamaani lyhytelokuvaa Uneton Awesometownissa.

Filmin ja videon konkreettisin, tuottajaa kiinnostava ero on hinnassa. Laadulliset erot kapenevat koko ajan tekniikan kehittyessä. Työvaiheissa selkein ero on jälkituotantoon tultaessa. Filmi täytyy kehittää ja siirtää digitaaliseen muotoon ennen kuin materiaali saadaan leikkauspöydälle työstettäväksi.

Kuvaajalle tekniikan kehittyminen huimaa vauhtia tarkoittaa jatkuvaa uuden tiedon omaksumista ja joustokykyä.

The written part of my thesis explores the meaning of shooting formats on cinematographers work. I will explain what kind of qualities different formats have and what should be taken into consideration during different phases of production. The project part of my thesis, Speakeasy! – musical was shot on high definition and 16mm film. The scenes were split to different formats. As an example I use also another shortfilm shot on two different formats, Sleepless in Awesometown.

The most concrete difference between film and video that also interests the producer is cost. The differences in quality are narrowing down as technology develops. The most significant difference in work stages is in post-production. Before material is delivered into editing room film must go through development and telecine.

To cinematographer fast development of technology means continuous learning of new information and flexibility.