Turun kaupunginkirjaston science fiction- ja fantasiakokoelmien evaluointi
Karppanen, Pasi (2011)
Karppanen, Pasi
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061412018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061412018
Tiivistelmä
Työn aiheena on Turun pääkirjaston science fiction- ja fantasiakokoelmien evaluointi. Työ jakaantuu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään populaarin kaunokirjallisuuden lajityyppien ja kirjastojen suhdetta sekä sitä, miten tuo suhde on historian kuluessa muuttunut. Toisessa luvussa käydään läpi aiheena olevien genrejen historia kirjastotyön näkökulmasta. Työssä korostuu lajityyppien yhteinen pohja sekä niiden perusluonne, joka erottaa ne realistisesta kirjallisuudesta.
Kolmas luku käsittelee työn empiiristä osuutta eli kokoelmien evaluointia. Empiirinen osuus toteutettiin asiantuntija- ja listamenetelmän avulla. Työn tekijä lähestyi joukkoa genren asiantuntijoita, jotka ovat toimineet pitkään lajityyppien parissa. Jokainen asiantuntija laati listan viidestäkymmenestä sf/f-teoksesta, jotka heidän mukaansa tulisi löytyä kirjaston kokoelmista. Tekijä koosti näistä yhdistelmälistan ja vertasi sitä kirjaston suomen- ja englanninkielisiin kokoelmiin.
Kirjaston suomenkieliset science fiction- ja fantasiakokoelmat osoittautuivat erinomaisiksi. Osumaprosentti niiden kohdalla oli 97,5. Englanninkielisten kokoelmien puolella osumaprosentti oli 35,2, ja merkittävimmät puutteet löytyivät alan uusimmasta tuotannosta. Kolmas luku sisältää myös haastattelun, jossa tutkimuksen tuloksia käydään läpi työn tilaajan eli Turun pääkirjaston edustajien kanssa. Haastattelussa niin ikään käsitellään lyhyesti työssä sivujuonteena kulkenutta kysymystä kirjallisuuden jakamisesta hyllyihin genren mukaan.
Työn johtopäätöksenä oli, että eniten kehitettävää kirjaston kokoelmissa on alan uusimman tuotannon saralla. Kokoelmien pitäminen ajantasaisina edellyttää hankintapäätöksien tekijöiltä hyvää tietämystä genrestä sekä siinä tapahtuvasta kehityksestä. Tilaajan kanssa käydyssä haastattelussa nousi esille myös kirjaston ulkopuolisen tietotaidon hyödyntämisen tärkeys kokoelmien kehittämisessä.
Kolmas luku käsittelee työn empiiristä osuutta eli kokoelmien evaluointia. Empiirinen osuus toteutettiin asiantuntija- ja listamenetelmän avulla. Työn tekijä lähestyi joukkoa genren asiantuntijoita, jotka ovat toimineet pitkään lajityyppien parissa. Jokainen asiantuntija laati listan viidestäkymmenestä sf/f-teoksesta, jotka heidän mukaansa tulisi löytyä kirjaston kokoelmista. Tekijä koosti näistä yhdistelmälistan ja vertasi sitä kirjaston suomen- ja englanninkielisiin kokoelmiin.
Kirjaston suomenkieliset science fiction- ja fantasiakokoelmat osoittautuivat erinomaisiksi. Osumaprosentti niiden kohdalla oli 97,5. Englanninkielisten kokoelmien puolella osumaprosentti oli 35,2, ja merkittävimmät puutteet löytyivät alan uusimmasta tuotannosta. Kolmas luku sisältää myös haastattelun, jossa tutkimuksen tuloksia käydään läpi työn tilaajan eli Turun pääkirjaston edustajien kanssa. Haastattelussa niin ikään käsitellään lyhyesti työssä sivujuonteena kulkenutta kysymystä kirjallisuuden jakamisesta hyllyihin genren mukaan.
Työn johtopäätöksenä oli, että eniten kehitettävää kirjaston kokoelmissa on alan uusimman tuotannon saralla. Kokoelmien pitäminen ajantasaisina edellyttää hankintapäätöksien tekijöiltä hyvää tietämystä genrestä sekä siinä tapahtuvasta kehityksestä. Tilaajan kanssa käydyssä haastattelussa nousi esille myös kirjaston ulkopuolisen tietotaidon hyödyntämisen tärkeys kokoelmien kehittämisessä.