Wilman käyttöönoton kokemukset Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin opettajien kokemuksia Wilman käytöstä ja suhtautumista sen käyttöön Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Osana tutkimusta oli tarkoitus selvittää käytön tuen onnistumista ja tehokkuutta. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, minkälaisia kehittämisehdotuksia ja – toiveita loppukäyttäjillä oli Wilman suhteen, jotta tukipalveluja voitaisiin kehittää edelleen oikeaan suuntaan.

Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella tavalla. Käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella huhtikuussa 2011 Jyväskylän ja Jämsän ammattioppilaitosten opettajilta. Lomake laadittiin kirjallisuuden ja aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Kyselyyn saatiin 133 vastausta otoskoon ollessa 466. Näin vastausprosentiksi muodostui 29 %. Vastausten analysointi tapahtui kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kyselyssä mukana olleita avoimia kysymyksiä analysoitiin kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Kyselyn lisäksi aineistoa kerättiin syvähaastattelun avulla.

Wilman käyttöönotto sujui Jyväskylän kuntayhtymässä hyvin. Wilman käyttö koettiin melko helpoksi ja hyödylliseksi työssä. Kollega arvostettiin tärkeimmäksi tueksi ongelmatilanteissa. Wilman etäkäyttöön oltiin tyytyväisiä, mutta siitä huolimatta sitä käytettiin pääasiassa työpaikalla. Ongelmia koettiin koulutuksen saatavuudessa, työmotivaatiossa ja työmäärän lisääntymisessä.

Tutkimuksen avulla toimeksiantaja saa hyödyllistä tietoa opettajien tyytyväisyydestä Wilman käyttöön ja sen eri osioiden toimivuuteen. Tulosten perusteella voidaan kehittää tukipalveluja ja koulutuksia vastaamaan vielä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vastaavanlaisissa käyttöönottoprojekteissa tulevaisuudessa.

The objective of the thesis was to examine the teachers’ experiences of the use of Wilma in the Jyväskylä Educational Consortium and their attitudes to its use. Another purpose was to investigate the success and effectiveness of user support as part of the study. Furthermore, one purpose was to clarify what kinds of development proposals and wishes the end users had with regard to the Wilma so that the support services could be further developed in the right direction.

The material for the empiric study was collected in two ways. The users’ (teachers of the vocational colleges of Jyväskylä and Jämsä) experiences and opinions were asked about through an electric questionnaire in April 2011. The questionnaire was created on the basis of literature and previous studies. The number of responses was 133, and the sample size was 466 yielding a response rate of 29 %. The answers were analyzed using quantitative research methods. The open questions included in the inquiry were analyzed through qualitative research methods. In addition to the inquiry, the in-depth interview was also used to gather material.

The introduction of Wilma proceeded well in the Jyväskylä Educational Consortium. The use of Wilma was regarded as fairly easy and useful in the work. The respondents thought that their colleagues were the most important means of support in problematic situations. Even though Wilma was mainly used at the workplace, the users were satisfied with its remote use. Problems were encountered in the availability of training, work motivation and the increasing amount of work were considered to be problematic.

The study gives the principal useful information about the teachers' satisfaction with the use of Wilma and with the functionality of its different items. On the basis of the results, support services and training can be developed to better correspond to the users' needs. The results of the study can be utilized in the future in similar implementation projects.