Risken ennakointi ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta kuljetuslogistiikka-alan pk-yrityksissä

Abstract

Opinnäytetyö oli tyypiltään tutkimus. Tutkimuksen tilaaja oli Huoltovarmuuskeskus. Tutkimuksessa selvitettiin Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan maakuljetuspoolin valitsemien kolmen kuljetuslogistiikka-alalla toimivan pk-yrityksen valmiudet kohdata keskeisiä toimintoja uhkaavat häiriötilanteet ja niiden seurannaisvaikutukset normaaliajan häiriötilanteissa.

Tutkimuksessa käytetty riskianalyysi ja tulevaisuudenkuvan tarkastelumalli johdettiin eri lähteistä saaduista malleista. Riskiluettelo rajattiin ja kohdistettiin tutkittaville yrityksille sopivaksi. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin strukturoitua yksilöhaastattelua. Haastatteluaineisto lähetettiin tutkittaville yrityksille ennen haastattelutilaisuutta. Haastattelutilaisuudessa kartoitettiin riskianalyysin avulla riskiluettelosta kahdesta kolmeen vaikutuksiltaan suurinta riskiä tarkempaa tarkastelua varten. Näiden riskien vaikutusten pienentämistä varten laadittiin yritykselle kehittämissuunnitelma sekä suoritettiin tulevaisuudenkuvan tarkastelua varten riskinsietoajan ja lisäresurssien tarpeen tarkastelu. Pääsääntöisesti tutkittavien yritysten riskienhallinnasta ja jatkuvuudenhallinnasta vastasi toimitusjohtaja. Haastatteluun käytettävä aika yritystä kohden oli lyhyt, mikä ei mahdollistanut syvällisempää pohdintaa tutkittavasta aiheesta.

Haastattelutulosten yhteenveto osoitti, ettei riskienhallintaa oltu otettu mukaan pk-yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Kuitenkin konkreettisen riskin uhatessa, kuten lintuinfluenssa, yrityksissä oli laadittu suunnitelmat eritysjärjestelyistä. Varamiesjärjestelyt ja hiljaisen tiedon haltuunotto oli otettu tarkasti huomioon. Vaikutuksiltaan suurimmat ja todennäköisimmät uhkat kohdistuivat eniten tietojärjestelmiin, tietoverkkoihin ja mobiiliviestintään.

The thesis was assigned by The National Emergency Supply Agency (NESA). Pool of Transport and Logistics selected three SMEs in the field of transportation logistics to the study. The study examined the ability of these three companies to face the threat incidents and their consequences in normal circumstances.

The risk analysis and vision for the future used in the study was derived from models taken from a variety of sources. The list of risks was limited and focused on the SME businesses. The research method used was a structured individual interview. The contents of the interview were sent to the companies before the interview session. In the interview, by means of the risk analysis, two to three risks having the greatest impact were taken for closer examination. To reduce the effects of these risks, a development plan was formulated for the company and requirements for additional resources and risk tolerance time were examined. As a rule, risk management and business continuity management were the responsibility of the CEO. The time spent per company was short, which did not allow for a deeper reflection on the subject.

The summary of the results showed that risk management had not been included in the SME’s daily activities. However, when there had been a concrete risk threatening, such as the avian influenza, most of these businesses had drawn up plans for special arrangements. Deputy arrangements and tacit knowledge had been taken into account very carefully. The largest and the most probable threats seemed to be targeted to information systems, computer networks and mobile communications.