Risken ennakointi ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta kuljetuslogistiikka-alan pk-yrityksissä
Kärkkäinen, Tuomo (2011)
Kärkkäinen, Tuomo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512119
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli tyypiltään tutkimus. Tutkimuksen tilaaja oli Huoltovarmuuskeskus. Tutkimuksessa selvitettiin Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan maakuljetuspoolin valitsemien kolmen kuljetuslogistiikka-alalla toimivan pk-yrityksen valmiudet kohdata keskeisiä toimintoja uhkaavat häiriötilanteet ja niiden seurannaisvaikutukset normaaliajan häiriötilanteissa.
Tutkimuksessa käytetty riskianalyysi ja tulevaisuudenkuvan tarkastelumalli johdettiin eri lähteistä saaduista malleista. Riskiluettelo rajattiin ja kohdistettiin tutkittaville yrityksille sopivaksi. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin strukturoitua yksilöhaastattelua. Haastatteluaineisto lähetettiin tutkittaville yrityksille ennen haastattelutilaisuutta. Haastattelutilaisuudessa kartoitettiin riskianalyysin avulla riskiluettelosta kahdesta kolmeen vaikutuksiltaan suurinta riskiä tarkempaa tarkastelua varten. Näiden riskien vaikutusten pienentämistä varten laadittiin yritykselle kehittämissuunnitelma sekä suoritettiin tulevaisuudenkuvan tarkastelua varten riskinsietoajan ja lisäresurssien tarpeen tarkastelu. Pääsääntöisesti tutkittavien yritysten riskienhallinnasta ja jatkuvuudenhallinnasta vastasi toimitusjohtaja. Haastatteluun käytettävä aika yritystä kohden oli lyhyt, mikä ei mahdollistanut syvällisempää pohdintaa tutkittavasta aiheesta.
Haastattelutulosten yhteenveto osoitti, ettei riskienhallintaa oltu otettu mukaan pk-yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Kuitenkin konkreettisen riskin uhatessa, kuten lintuinfluenssa, yrityksissä oli laadittu suunnitelmat eritysjärjestelyistä. Varamiesjärjestelyt ja hiljaisen tiedon haltuunotto oli otettu tarkasti huomioon. Vaikutuksiltaan suurimmat ja todennäköisimmät uhkat kohdistuivat eniten tietojärjestelmiin, tietoverkkoihin ja mobiiliviestintään.
Tutkimuksessa käytetty riskianalyysi ja tulevaisuudenkuvan tarkastelumalli johdettiin eri lähteistä saaduista malleista. Riskiluettelo rajattiin ja kohdistettiin tutkittaville yrityksille sopivaksi. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin strukturoitua yksilöhaastattelua. Haastatteluaineisto lähetettiin tutkittaville yrityksille ennen haastattelutilaisuutta. Haastattelutilaisuudessa kartoitettiin riskianalyysin avulla riskiluettelosta kahdesta kolmeen vaikutuksiltaan suurinta riskiä tarkempaa tarkastelua varten. Näiden riskien vaikutusten pienentämistä varten laadittiin yritykselle kehittämissuunnitelma sekä suoritettiin tulevaisuudenkuvan tarkastelua varten riskinsietoajan ja lisäresurssien tarpeen tarkastelu. Pääsääntöisesti tutkittavien yritysten riskienhallinnasta ja jatkuvuudenhallinnasta vastasi toimitusjohtaja. Haastatteluun käytettävä aika yritystä kohden oli lyhyt, mikä ei mahdollistanut syvällisempää pohdintaa tutkittavasta aiheesta.
Haastattelutulosten yhteenveto osoitti, ettei riskienhallintaa oltu otettu mukaan pk-yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Kuitenkin konkreettisen riskin uhatessa, kuten lintuinfluenssa, yrityksissä oli laadittu suunnitelmat eritysjärjestelyistä. Varamiesjärjestelyt ja hiljaisen tiedon haltuunotto oli otettu tarkasti huomioon. Vaikutuksiltaan suurimmat ja todennäköisimmät uhkat kohdistuivat eniten tietojärjestelmiin, tietoverkkoihin ja mobiiliviestintään.